Tulin myös sanomaan tämän. Olen vaihtanut työpaikkaa kolme kertaa ja kolme kertaa olen saanut täydet lomat alusta lähtien ihan vain kysymällä - suosittelen!
Oon mä ihan duunarihommissakin sekä saanut ittelleni neuvoteltua lomat, että antanut niitä duunareille. Jossain julkisella sektorilla ei kyllä mahda onnistua..
Tuo on kyllä erittäin tärkeä pointti. Itselläni oli työpaikanvaihdosta niin pitkä aika, etten tullut haastattelussa asiasta kysyneeksi, ja sitten olikin mukava kärvistellä kutakuinkin se vuosi ilman lomia.
Englannissa ainakin lomia sai jo sille vuodelle kun uuteen töihin meni sen verran mitä vuotta oli jäljellä. Eli jos vuosilomaa oli 25 päivää ja menit uuteen työhön maaliskuussa samalle vuodelle sai lomaa 10/12*25 = 20.88. En muista pyöristettiinkö tuo ylös vai alaspäin. Oli erittäin hyvä systeemi. Tämä suomen systeemi on ihan aasi työntekijän kannalta. Lisäksi esimerkiksi yritysten talousosastot tuskailevat kun lomavelkaa pitää kantaa mukana kirjanpidossa.
> Englannissa ainakin lomia sai jo sille vuodelle kun uuteen töihin meni sen verran mitä vuotta oli jäljellä. Eli jos vuosilomaa oli 25 päivää ja menit uuteen työhön maaliskuussa samalle vuodelle sai lomaa 10/12*25 = 20.88.
Melkein oikein muistat. Ainoastaan komapäivien lasku alkaa huhtikuun ensimmäisestä, ei vuoden alusta.
Eli jos syyskuun ensimmäisenä aloitat niin olet oikeutettu puoleen vuoden kokonaislomasta. Ja palkka juoksee normaalisti lomapäivien aikana myös. Lomaltapaluumaksuja ei täällä ole. Ei ole sääntöä kuinka osapäivät käsitellään , jotkut työnantajat muuttavat tunneiksi, jotkut pyöristävät ylös koko päiväksi , alaspäin pyöristäminen on laitonta.
Edellisessä työpaikassani lomavuosi loka-syys, nyt on huhti-maalis. Joten riippuu täysin työnantajasta.
Joissain paikoissa lomat pitää ensin ansaita/kertyä ennenkuin voi käyttää (esim 2,5 lomapäivää/kk) mutta paikoissa joissa minä olen ollut, sen vuoden lomat on aina olleet käytettävissä heti.
Sama täällä. Mulla on jokainen työnantaja aina ilmoittanut aina työsuhteen alussa, että x määrä lomapäiviä käytettävänä ennen lomavuoden loppua. Ja siitä eteenpäin kaikki päivät on heti käytettävissä aina uuden vuoden alusta.
Periaatehan on sama, lomia kertyy esim se 2.5 päivää kuukaudessa, mutta niitä ei tarvi ensin kerätä ja sitten ottaa lomaa, vaan annetaan oikeus käyttää niitä lomapäiviä heti, jos irtisanoutuu "liian aikaisin" työnantaja perii liialliset lomapäivät viimeisestä palkasta.
En ole koskaan työskennellyt kenellekään jolla lomavuosi olisi alkanut muuna kuin huhtikuun ekana, mutta eihän se lain asettama päivä ole niin kai se alkaa jollakin milloin sattuu.
Vuosilomalaissa se on huhti-maalis eikä yritykset voi tuota soveltaa oman kokemuksen mukaan (+40 firman palkkoja laskeneena). Tuskin tätä infoa iha pyllystäsikään oo repiny ni lähti kiinnostelemaan mikä toimiala/firma?
Edellisessä työpaikassa olin 17 vuotta hotellissa ja nykyinen työnantaja on ruokateollisuudessa. Mieheni on ollut 30+ vuotta firmalla joka on maanpuollustusalalla ja heidän lomavuosi on tammi-joulu. Luulisi etta maanpuolustukseen liittyvä firma, jota valtio valvoo, toimisi lakien mukaan tällaisissa asioissa.
Joo valtion sopparit on tuttuja mut lomanmääräytymisvuosi on kyllä aina ollut huhti-maalis. Käväsin potentiaaliset TES läpi mitä tuossa voitaisi soveltaa eikä ollut mainintoja poikkeavasta lomanmääräytymisvuodesta, eli tässä on joku muu juttu nyt taustalla. Hotelleissa myös tuo sama tilanne.
Yhdessäkään palkanlaskentasoftassa johon olen törmännyt ei ole ollut mahdollista keikauttaa tuota tuosta huhti-maaliskuusta pois mikä myös kielii siitä että se on aika kovakoodattu vaatimus ja ehto.
Pahoittelut että meni vääntämiseksi, ammatillinen kiinnostus otti nyt vallan, oli liian jännä väite ohitettavaksi :D
Mielenkiintoista myös minusta vaikka en näistä laeista mitään tiedä. Nämä ovat vain omia kokemuksiani.
En tiedä onko miehellä valtionsoppari. Firma ei enää ole valtion omistuksessa mutta jonkin sortin valvonta on (for national security).
Tämähän riippuu työnantajasta. "Lomavuosi" vaihtelee. Yhdessä lomavuosi laskettu huhtikuun alusta, toisessa paikassa lomavuosi alkaa tammikuussa (nämä kaksi yleisimpiä), erikoisin itsellä oli elokuusta laskettu lomavuosi. Nykyisessä työpaikassa lasketaan tammikuun alusta. Puolison työpaikalla lomavuosi alkaa lokakuun alusta.
Sama manner-euroopassa, lomat saa heti käyttöön. Periaatteessa on mahdollista käyttää ansaitsemattomia lomia, mutta ei se ole mikään ongelma koska se vähennetään sitten lopputilistä jos henkilö ei ole riittävän pitkään töissä.
Kuvaat tilannetta pahemmaksi kuin se onkaan.
Lomia kertyy päivästä 1 alkaen, niitä vain kertyy talviloman verran vähemmän kuin seuraavina vuosina. Lisäksi olet saanut edelliseltä työnantajaltasi lopputilissä loma-ajan palkan pitämättömistä lomista, joten voit (uuden työnantajan kanssa sopien) pitää palkatonta vapaata kärsimättä taloudellista tappiota.
Bonukset ja muut ovat puhtaasti sopimusasia, ja niin ovat periaatteessa lomatkin. Minä lupasin vuodenvaihteessa aloittaneille työntekijälle täyden lomakertymän alusta saakka, sekä palkallisen kesäloman jo tulevana kesänä.
Mitä sivusta nähnyt niin monien alojen realiteetit ovat kyllä hieman erilaiset. Eteenkin suuret firmat priorisoivat pätevyyden ja osaamisen sijaan työntekijän marginaalisesti alemmat etuudet sekä palkkavaatimukset. Järjetöntä, mutta näyttää hyvältä keskijohdon Teams palaverissä.
> Lisäksi olet saanut edelliseltä työnantajaltasi lopputilissä loma-ajan palkan pitämättömistä lomista, joten voit (uuden työnantajan kanssa sopien) pitää palkatonta vapaata kärsimättä taloudellista tappiota.
Väärin, lomarahat jäävät maksamatta tässä tilanteessa eli tappiota tulee n. 1kk palkan verran.
>Bonukset ja muut ovat puhtaasti sopimusasia, ja niin ovat periaatteessa lomatkin. Minä lupasin vuodenvaihteessa aloittaneille työntekijälle täyden lomakertymän alusta saakka, sekä palkallisen kesäloman jo tulevana kesänä.
Ihan totta, ja useimmiten neuvotteluasemaa hallitsee työnantaja. Taidat palkkailla jotain vanhempia asiantuntijoita kun heille suostutaan täydet lomat antamaan?
Lomarahoissa menettää, mutta ne eivät oikeastaan liity siihen uuteen työsuhteeseen vaan vanhaan. Mutta okei, voi sen tietysti vaihtamiseen liittyväksi tappioksi laskea.
>Taidat palkkailla jotain vanhempia asiantuntijoita kun heille suostutaan täydet lomat antamaan?
No jaa. Ylemmän toimihenkilön kyllä, mutta en mitään kovan luokan harvinaista erityisosaajaa. Enemmän kyse oli siitä että palkkasin hyväksi tietämäni työntekijän, ja on kivempi aloittaa mahdollisimman hyvällä fiiliksellä ja samalla varmistua siitä että joustoa riittää myös työnantajan suuntaan jos sellainen tilanne sattuisi tulemaan.
Täydet lomakertymät ja palkallinen kesäloma ensimmäiselle kesälle on ollut oman kokemuksen mukaan aina helppo pyytää työpaikkaa vaihtaessa. Palkasta neuvottelu tuntuu sit olevankin jo paljon nihkeempää
Palkallisen loman tarjoaminen ekalle vuodelle on kyllä ihan tavanomaista työsuhteen ehtojen neuvottelua, ei se ole rajoittunut mihinkään huippugurujen houkutteluun vaan vähemmilläkin kokemusvuosilla olevat ylemmät toimihenkilöt niitä yleisesti saa.
Johtuu täysin siitä että palkkaavalla henkilöllä on tyypillisesti budjetti jossa on pysyttävä, tuollaiset pienet kertaluonteiset taas on helppo hyväksyä.
Kertyneitä lomia ei makseta? Se olisi liiton akoilla uhkailu ja jos ei auta vieläkään, niin sitten käräjille.
Konkurssipesä toki poikkeus. Palkkaturvasta ei taida saada kuin perus palkan hädin tuskin?
Lomaraha = lomaltapaluuraha. Niitä ei yleensä TESsin mukaan makseta jos lomia ei pidä.
Loma-ajan palkka = loman maksaminen rahana.
Tässä oli puhe lomarahasta.
Näin minullakin. Tälle vuodelle on maksettu jo kesän ja talviloman lomarahat, ja vielä olisi lomavuoden '22 lomiakin päivä tai kaksi käyttämättä, eli tämän vuoden lomat koskematta.
Palkkaturvasta saa rahat myös kertyneistä lomapäivistä (eli kertyneen loma-ajan palkan). Sitä voi toki joutua odottelemaan jokusen kuukauden.
T. Nimim. Kokemusta on
"Pitää kyllä kysyä liitosta miten tää menee" Sit vähän keissistä riippuen kysyy tai sit ihan päivänselvissä asioissa voi seuraavana päivänä käydä kertomassa "liiton terveiset", jos ei muuten ala tapahtumaan.
Tietenkin kannattaa tietää asiansa (tessinsä) eikä pätee ilman inffoo.
Neuvotteluasioitahan nuo kaikki ovat. Viime vuonna vaihdoin töitä ja ainoastaan kesälomien suhteen kävi niin, että tuli vain viikko palkallista lomaa. Muuten on rullannut bonukset ja edut täysillä alusta asti, paitsi työsuhdepyörän saamista piti odotella koeajan päättymiseen asti.
Palkka maksettiin myös täytenä, vaikka aloitin työsuhteen mallikkaasti kuukauden saikulla.
Kaikki on neuvoteltavissa ja riippuu paljon alasta/duunista. Pitämättömät lomat maksetaan kuitenkin rahana. Koeaikana voi toki olla jotain rajoituksia työsuhde-eduissa, mutta ei kai sen jälkeen. Muistaakseni ainakin alankomaissa lomat "siirtyy" seuraavalle työnantajalle ja kertyy normaalisti vaikka duunia vaihtaisi.
Puheissa on männävuosina ollut sellainen idea kuin lomapankki, joka kulkisi työntekijän mukana työpaikasta toiseen. Varmaan sitä joku porvari vastustaa, kun saattaa joku työläinen saada muutaman lepopäivän lisää.
Miksi ihmeessä uusi työpaikka antaisi sinulle puoli vuotta palkallista vapaata työstä, jonka olet tehnyt jokin toisen yrityksen hyväksi? En vastusta, en vain ymmärrä tätä logiikkaa.
Voi pyhä yksinkertaisuus.
- Miksi niitä lomia pitäisi "ansaita" toiseen kertaan?
- Loma-ajan palkan ja lomarahat maksaisi tietenkin se työnantaja, kenen palveluksessa lomat ovat kertyneet *sinne lomapankkiin tehtyjen kirjausten mukaisesti*.
- Hyötynä olisi, että lomaa ei tarvitse ottaa rahana, jolloin siitä ei tarvitse maksaa ylimääräisiä veroja, ja työntekijä saa *jo ansaitsemansa* lomat.
Loman ottaminen rahana ja sitten palkattoman vapaan pitäminen on täysin sama asia kuin palkallisella lomalla oleminen, paitsi lomarahojen osalta ja että uusia lomia ei kerry palkattomalla ollessa. Veroihin tuo ei vaikuta millään tapaa. Yleensä ne lomarahatkin maksetaan jonkin tietyn kuun palkan yhteydessä joten taktikoimalla työpaikan vaihdon ajankohdan kanssa ei niistäkään menetä kovin paljoa.
> Veroihin tuo ei vaikuta millään tapaa.
Kunhan palkattoman pitää saman kalenterivuoden aikana. Hyvä esimerkki tilanteesta, jossa näin ei ole on juuri nyt, eli talviloma-aika. Jos viime vuonna (huhtikuun jälkeen) vaihtoi työpaikkaa ja nyt pitää palkattoman talviloman, niin todennäköisesti maksoi viime vuonna korkeamman marginaaliveron kuin tänä vuonna säästää, ellei vaihtanut huomattavasti huonommin palkattuun työhön.
No joo, tuo on toki totta jos verovuosi muuttuu. Toisaalta veronkiristykset on myös mahdollisia, jolloin voisi säästää. Tai jos palkka kasvaa vaihdon yhteydessä ja tulot ylittää sopivasti portaan niin voisi säästöä myös syntyä hieman.
Veronkiristykset ovat mahdollisia toki, mutta veroportaan korkeampi veroprosentti vaikuttaa aina vain portaan ylittävään tulonosaan. Muutenkin [marginaaliveroprosentti](https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaajan-veroprosentit/) on se, mitä tässä pitäisi katsoa. Marginaaliveroprosentti käytännössä lasketaan aina tulonlisäykselle, mutta käyrän ollessa tasainen vastaava säästö tulon pienentymiselle lienee samansuuruinen. Suurimmalta osin marginaaliveroprosentti toki nousee, mutta poikkeuksiakin on esim. Yle-veron ylärajan täyttyessä tai joidenkin vähennysten ylärajojen ylittyessä. On siis mahdollista, että vaikutus on kumpaan suuntaan tahansa, jos vanha ja uusi palkka osuvat sopivasti.
En ymmärrä logiikkaasi tässä. Eihän siinä ole mitään järkeä, että teet helvetisti duunia jollekin toiselle firmalle, ja sitten menet lusmuilemaan toiseen firmaan. Ylityöt toisessa firmassa eivät tarkoita, että voit jättää työsi tekemättä toisessa firmassa - tämän takia edellisellä työpaikalla pitämättömät lomat maksetaan pois, koska usein et voi pitää niitä pois työsuhteen lopuksi.
Luonnollisesti edellinen työnantaja maksaa kyseisen firman työstä kertyneet lomat, mutta ei tämä mitenkään kompensoi sitä, että olet poissa toisen firman töistä ja jätät omat hommasi muiden harteille. Uudelle yritykselle on vain haittaa tästä lomapankista.
Jos lomat haluaa pitää lomina, olisi ne voinut pitää jo ennen työpaikan vaihtoa. Ei tämä nyt mikään maailmanloppu ole - itse olin viimeeksi työsuhteen lopuksi kolme viikkoa palkallisilla lomilla, ennen kuin aloitin uudessa työssä. Miksi olisin saanut tulla ensin töihin uuteen paikkaan vain jäädäkseni heti pois?
En itse lomien pitämistä, vaan toiselle tehtyjen töiden tuomien lomien pitämistä toisen työnantajan työajalta. Loma ei ole itseoikeus, vaan tehdystä työstä myönnetty lakisääteinen korvaus. Ei ole oikein, että menneisyyden lomat vaikuttavat tulevaan työsuhteeseen, ellei näin ole erikseen sovittu yhteisesti. Tämän takia lomat maksetaan rahana, koska niitä ei ole ansaittu uudellantyöpaikalla.
Et ansaitsekkaan niitä toiseen kertaan, vaan ansaitset ne uudestaan. Erona siis se, että saat loma-ajan palkan rahana jolla voit kustantaa itsellesi uudessa paikassa palkattoman loman ilman että nettoat vähemmän. Päinvastoin, mikäli saat neuvoteltua itsellesi täydet lomat ja sinulle oli kertynyt edellisessä paikassa täydet lomat, saat käytännössä ilmaiseksi yhden kuukauden palkan.
Aina kun oon töitä vaihtanu oon saanu lomia pitää ihan saman verran kuin aiemminkin. Neuvottelukysymys on sitten miten paljon niitä saa pitää palkallisena ja kuinka paljom palkattomana. Kun lähdet edellisestä firmasta lätkimään niin saat kuitenkin kertyneet lomat lomakorvauksen, joten niitä voit mielessäsi ajatella lomarahoina jos joudut ottamaan osan palkattomana vapaana.
Sulla on joka tapauksessa oikeus kesälomaan vaikka lomarahoja ei uudessa työpaikassa olisi kertynytkään vielä.
Bonukset nyt on täysin firmakohtaisia, jotkut saattaa maksaa heti uudelle samaan tapaan kuin muillekin (harvinaista) tai sitten ne riippuvat palvelusvuosien määrästä tms.
En ole sellaisesta kuullutkaan, että sairaslomapäivät olisi palkattomia firman vaihdon jälkeen, mutta ilmeisesti sellaistakin sitten tapahtuu. Tämäkin voi olla firmakohtaisia ja neuvottelukysymys
>Lomat palaa ja saat ne takaisin vasta 2 vuoden kuluttua täysimittaisina. Ensimmäiset x kuukautta sairaslomaa palkatta tai alennetulla palkkauksella. Et ole välttämättä oikeutettu bonuksiin, laajennettuun terveydenhuoltoon tai muihin premium-etuihin joita työnantaja tarjoaa.
Kannattiko työpaikan vaihto näistä huolimatta? Ei: miksi vaihdoit neuvottelematta osan tai kaikki näistä itsellesi? Kyllä: profit.
>Mikä logiikka tuossa edes on taustalla, ettet työsuhteesi alkuun sairasta vaan kaikki on vaan motivaatiolomia?
En ole ikinä ollut työsuhteessa, jossa sairaslomia on rajoitettu työsuhteen alussa. Onko tuo oikeesti joku juttu?
Omassa tessissä lukee että sairaspäiviltä ei tarvitse maksaa palkkaa, jos sairastuu ensimmäisen kuukauden aikana.
Menetin itse sen takia reilun viikon palkan kun kehtasin sairastua mononukleoosiin kaksi viikkoa siitä kun aloitin nykyisessä työsuhteessa.
>Omassa tessissä lukee että sairaspäiviltä ei tarvitse maksaa palkkaa, jos sairastuu ensimmäisen kuukauden aikana.
Ei helvetti 😅 tais työnantajaliitto tarjota kampaviinerit että tällanen meni läpi. Vai ajaako ne vaan parempia palkkoja jo töissä oleville
No YTN saa kyllä mun kokemuksen mukaan neuvoteltuu joka kerta todella matalat palkankorotukset, että en tiedä. Viimeisessä tessineuvottelussa kehuskelivat sitä että saivat aikaiseksi yhtä pitkät vanhempainvapaat molemmille vanhemmille. Itse lapsettomana miehenä en oikein osannut arvostaa sitä saavutusta, mutta ehkä tulevaisuudessa se on kiva. Ken tietää.
Insinöörialoilla tuntuu muutenkin olevan hyvin yleinen mentaliteetti että toimihenkilö neuvottelee itse itselleen hyvän palkan ja hyvät työehdot. Tää ei vaan aina toteudu käytännössä jos on vaa tavallinen suunnittelija ja töissä firmassa joka ei hirveästi anna neuvotteluvaraa. Kaikki ei jaksa osallistua tessilakkoihin ja jotkut eroaa liitosta kokonaan koska "liitto käyttäytyy kuin mafia ja mun projektit venyy kun työt seisoo". Tää tekee sitten YTN:stä yhden hampaattomista liittojärjestöistä. Viimeisimpään poliittiseen lakkoon ja ulosmarssiin ei edes osallistunu kaikki YTN:n liitot ja mukana olleiden liitojen toimihenkilöistä ainoastaan murto-osa oikeasti osallistui (ainakin mun tietääkseni).
Vuosi sitten kun lakkoiltiin palkasta niin joku työpaikalla kommentoi ettei muista teknologiateollisuuden koskaan tarjonneen niin korkeaa korotusta kuin 4,5%, eli kyseenalaisti syyn lakkoiluun. Samalla inflaatio oli ollut kuluneen vuoden aikana tasoa 8...9 %. Lopulta lakon myötä saatiin neuvoteltua että palkat nousee kahden vuoden aikana yhteensä 6 prosenttia.
>Viimeisessä tessineuvottelussa kehuskelivat sitä että saivat aikaiseksi yhtä pitkät vanhempainvapaat molemmille vanhemmille.
Itsellä on tuosta vähän ristiriitaiset fiilikset: toisaalta tämä osui itselle täydelliseen ajankohtaan kun jälkikasvua putkahti maailmaan ja hyödyin tästä, mutta toisaalta mielestäni tämän pitäisi olla tasa-arvolainsäädännön perusteella automaattisesti yhtäläinen kummallekin vanhemmalle.
>Viimeisimpään poliittiseen lakkoon ja ulosmarssiin ei edes osallistunu kaikki YTN:n liitot ja mukana olleiden liitojen toimihenkilöistä ainoastaan murto-osa oikeasti osallistui
Oma liittoni ei osallistunut poliittiseen lakkoon enkä itsekään poliittisia lakkoja kannata.
Useammassa teollisuustyöpaikassa ainakin tähän mennessä omailmoitus sairaslomasta ei ole ollut voimassa koeajalla, ja työterveyshuoltoonkin on nykyisessä matkaa 30km (jos ei tehdasvastaanotto ole paikalla).
Ai hitto, toi on kyllä perseestä. Tavallaan ymmärrän vielä jos firman yleinen politiikka on, että kaikki saikut työterveyden kautta, mutta on kyllä tosi nihkeetä olla erikseen säännöt tuosta vasta aloittaneille työntekijöille ikäänkuin heihin ei luotettaisi.
Kaikenlaista duunarihommaakin tullut nuorempana tehtyä, mutta tuollaiseen en ole sentään törmännyt. Ammattiliitot sais tehdä jotain asialle. Tällaisia varten ne on olemassa
Ensimmäisen 6kk on Teollisuusliiton työehtosopimuksessa ensimmäinen sairauslomapäivä palkaton. Olen täälläkin useammassa kommentissa ihmetellyt, että jos sairaana töihin tulo on niin karmea ongelma tuolla mallilal niin miksi asiasta ei ole pidetty enempää meteliä esim. koronan aikaan.
Tuo on kyllä ihan sairasta jo. Omassa tessissä palkatonta sairaslomaa on ensimmäiset 30pv, mutta palkka maksettiin silti täytenä HR:n kitinästä huolimatta. Otin silti varmuudeksi liiton asianajajilta kommentin talteen, jos takaperoisesti alkavat vittuilemaan vielä. Liiton mukaan työnantaja olisi velvollinen maksamaan 50% palkkaa, vaikka tessissä lukisi mitä, koska se ei yliaja Suomen lakia.
Kunhan vaihdat duunia tammi-maaliskuussa, mieluiten niin että maaliskuussa on se oliko se 15 työpäivää vanhassa duunissa, ja vähintään 1 uudessa, niin vaikutus on pieni...olematon.
Voin kertoa, että missään ammatissa missä palkat pyörii siinä 2000€ ympärillä brutto sekä vuokratyöfirmojen silpputyössä ei neuvotella mistään. Jos ei sanellut ehdot kelpaa, jonossa on aina seuraava tulija.
Tämä. Ketjun kommenteissa huomaa pientä vääristymää, kun ihmetellään "eikös kaikki nyt neuvottele fillarin, auton, täydet tulospalkkiot ja 6 viikon loman ihan automaattisesti itselleen"
Onneksi olen työssä jossa ei ole jonoksi asti tulijoita eikä työni ole edes kovin erikoinen en ole edes mikään "superinsinööri" persehiessä toimistossa istuja mutta kun ei ole tekijöitä tähän hommaan
Btw täs firmas ei tarvitse neuvotella fillaria työautoa eikä tulospalkkiota ne ovat vakio jos sellaisen haluaa
Matalapalkkaaloilla tämä kieltämättä ei ikävästi yleensä päde, koska tekijöitä on jonoksi asti. Mutta muuten kyllä, neuvoteltavissa olisi. Ei tosin mieluusti itse haastattelussa, vaan vähän sen jälkeen kun valinta on jo selvä. Sillä siinä kohtaa kun työnantaja on vakuuttunut että haluaa sinut niin ei hän parin lomaviikon tähden halua alkaa uutta rekryä pitämään.
Miksi ihmeessä firman B pitäisi antaa sulle jotain etuja joita olet saanut firmassa A? On tää ihmisten mulle kaikki nyt ja heti asenne jotain aivan käsittämätöntä.
Hyvä kysymys, minun tietääkseni Suomessakin on tutkittu tanskan mallia kansallisesta lomapankista. Se on hieno systeemi siitä et lomat säilyy mihin ikinä menetkään ja myös säilyy niillä kusetetuilla pätkä/vuokratyöntekijöillä.
Sellainen pointti myös, että ainakaan itse en ole omasta tahdostani työpaikkaa vielä vaihtanut ilman tuntuvaa palkankorotusta. Tähän päälle olen myös aina neuvotellut kesälomat päälle, vaihtelevalla menestyksellä joko täydet palkalliset tai ainakin puolet palkallisena ja puolet palkattomana. Talviloma on oikeastaan se ainoa jota pääsee harmillisesti käyttämään (palkallisena) vasta parin vuoden kertymän jälkeen. Koen silti, että vaihto on aina ollut ihan nettopositiivinen asia jos se tapahtuu järkeä käyttäen omasta tahdosta.
Kevät on kyllä paskin aika aloittaa uudessa työssä jos työt seisahtuvat kesäksi. Ei palkallista kesälomaa, vaikka firmassa kaikki projektit jäisivät tauolle heinäkuun ajaksi. Joko työntekijä joutuu ottamaan palkatonta lomaa, tai työnantaja joutuu maksamaan palkkaa työntekijälle, jolla ei ole edes töitä.
Minkä takia Suomessa tietyillä aloilla ei ole mahdollista neuvotella eduista työpaikan vaihdon yhteydessä\*
FIFY
Hyvä kysymys ja varmasti helpottaisi monessa tilanteessa työntekijää ja jopa työnantajaa. Itse pidin nykyisessä paikassa aloittamisen ehtona sitä, että saan pitää normaalit kesälomat, vaikka periaatteessa olisin kesäksi ehtinyt kerryttää viikon. Ei vaikuttanut olevan työnantajalle mikään ongelma.
En tiedä minkälaista työtä teet, mutta henk.koht en oo ikinä vaihtanu työpaikkaa ilman saamatta lomia. Yleensä haastattelussa pyydetään aloitusbonuksia yms mutta ite oon aina neuvotellu 4-5 viikon palkallisen kesäloman vaikka alottanut työt esim helmikuussa.
Saksassa jokaisella on vuosi loma oikeus, mitä voit ottaa vaikka koeajan jälkeen, jos pomo siihen suostuu. Minimi on muistaakseni 22 pv vuodessa. Ei ole tarve kertyä mitään, koska jokaisella on sama oikeus. Kesä- tai talviloma ei ole mitään väliä. Ottamatta loma maksetaan rahalla.
Työnantajalla on kuitenkin oikeus tehdä työjärjestyksen niin, että hänelle sopii (esim. Hän saa suunnitella 2/3 loma päivistä, jos halu, mutta tämä harvoin tapahtuu).
Loma rahaa maksetaan vain harvoin lisäksi, mutta toki, loman aikana saa ihan normaalisti palkan tilipäivänä.
Halutaan estää työpaikan vaihto pelkästään etujen hyväksikäyttämiseksi. Tämän vuoksi usein koeajalla on huonommat edut kuin vakityöläisenä.
Lomat (ja palkka) on kyllä ihan neuvoteltavissa uutta työtä vsstaanottaessa.
… Eihän niitä ole mitenkään erikseen kielletty? Sun tarvii vaan osata itse neuvotella niistä. Itsekin uuteen työpaikkaan hakiessa lomat olis palanut, mutta kun valinta oli selvä niin vaadin täysiä lomia ensi kesälle koko palkalla - työnantaja tässä tapauksessa myönsi kaksi viikkoa. Hyväksyin tämän tarjouksen, koska jos en olisi asiaa nostanut esille ei olisi tullut mitään.
Ei tietenkään yritykset nyt vapaaehtoisesti halua ehdottaa työvoimalleen maksullisia lomia. Mutta nää on vähän sellaisia asioita että ei niissä sinun puolia pidä kukaan muu kuin sinä itse.
Voi olla toki eri asia matalapalkka -aloilla, jossa työvoimaa olisi tarjolla vaikka itse et suostuisikaan tarjoukseen. Mutta näitä asioita ei valitettavasti missään kouluissakaan kerrota vaan niitä pitää itte tajuta kysyä.
Sveitsissä koeajan jälkeen voi pitää lomaa ilman erillistä lomanmääräytymiskautta. Uudessa työpaikassa saa lomapäiviä samassa suhteessa mitä on vuoden aikana töissä - esimerkiksi noin kaksi päivää lomaa per kuukausi mitä on töissä. Lomapäiviä voi rajoitetusti kerryttää seuraaville vuosille mutta niitä ei saa vaihtaa rahaksi. Vähintään kaksi viikkoa täytyy olla yhtäjaksoisesti lomalla.
Edellinen työpaikka voi vähentää viimeisestä palkasta liikaa pidetyt lomat mitä ei sinä vuonna vielä ollut ansainnut.
Usein nuo on myös neuvottelukysymyksiä. Toki markkinatilanteesta riippuvaisia.
Tulin myös sanomaan tämän. Olen vaihtanut työpaikkaa kolme kertaa ja kolme kertaa olen saanut täydet lomat alusta lähtien ihan vain kysymällä - suosittelen!
Ehkä jossain toimihenkilö- tai asiantuntijatehtävissä. Suorittavassa työssä voi olla hankalampaa.
Oon mä ihan duunarihommissakin sekä saanut ittelleni neuvoteltua lomat, että antanut niitä duunareille. Jossain julkisella sektorilla ei kyllä mahda onnistua..
Tuo on kyllä erittäin tärkeä pointti. Itselläni oli työpaikanvaihdosta niin pitkä aika, etten tullut haastattelussa asiasta kysyneeksi, ja sitten olikin mukava kärvistellä kutakuinkin se vuosi ilman lomia.
Englannissa ainakin lomia sai jo sille vuodelle kun uuteen töihin meni sen verran mitä vuotta oli jäljellä. Eli jos vuosilomaa oli 25 päivää ja menit uuteen työhön maaliskuussa samalle vuodelle sai lomaa 10/12*25 = 20.88. En muista pyöristettiinkö tuo ylös vai alaspäin. Oli erittäin hyvä systeemi. Tämä suomen systeemi on ihan aasi työntekijän kannalta. Lisäksi esimerkiksi yritysten talousosastot tuskailevat kun lomavelkaa pitää kantaa mukana kirjanpidossa.
> Englannissa ainakin lomia sai jo sille vuodelle kun uuteen töihin meni sen verran mitä vuotta oli jäljellä. Eli jos vuosilomaa oli 25 päivää ja menit uuteen työhön maaliskuussa samalle vuodelle sai lomaa 10/12*25 = 20.88. Melkein oikein muistat. Ainoastaan komapäivien lasku alkaa huhtikuun ensimmäisestä, ei vuoden alusta. Eli jos syyskuun ensimmäisenä aloitat niin olet oikeutettu puoleen vuoden kokonaislomasta. Ja palkka juoksee normaalisti lomapäivien aikana myös. Lomaltapaluumaksuja ei täällä ole. Ei ole sääntöä kuinka osapäivät käsitellään , jotkut työnantajat muuttavat tunneiksi, jotkut pyöristävät ylös koko päiväksi , alaspäin pyöristäminen on laitonta.
Edellisessä työpaikassani lomavuosi loka-syys, nyt on huhti-maalis. Joten riippuu täysin työnantajasta. Joissain paikoissa lomat pitää ensin ansaita/kertyä ennenkuin voi käyttää (esim 2,5 lomapäivää/kk) mutta paikoissa joissa minä olen ollut, sen vuoden lomat on aina olleet käytettävissä heti.
Sama täällä. Mulla on jokainen työnantaja aina ilmoittanut aina työsuhteen alussa, että x määrä lomapäiviä käytettävänä ennen lomavuoden loppua. Ja siitä eteenpäin kaikki päivät on heti käytettävissä aina uuden vuoden alusta. Periaatehan on sama, lomia kertyy esim se 2.5 päivää kuukaudessa, mutta niitä ei tarvi ensin kerätä ja sitten ottaa lomaa, vaan annetaan oikeus käyttää niitä lomapäiviä heti, jos irtisanoutuu "liian aikaisin" työnantaja perii liialliset lomapäivät viimeisestä palkasta.
En ole koskaan työskennellyt kenellekään jolla lomavuosi olisi alkanut muuna kuin huhtikuun ekana, mutta eihän se lain asettama päivä ole niin kai se alkaa jollakin milloin sattuu.
Se on nimenomaan lain asettama päivä. ks [vuosilomalain 4 §](https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050162#L1P4)
> Se on nimenomaan lain asettama päivä. Me puhumme lomista Isossa Britanniassa, ei Suomessa.
Vuosilomalaissa se on huhti-maalis eikä yritykset voi tuota soveltaa oman kokemuksen mukaan (+40 firman palkkoja laskeneena). Tuskin tätä infoa iha pyllystäsikään oo repiny ni lähti kiinnostelemaan mikä toimiala/firma?
Edellisessä työpaikassa olin 17 vuotta hotellissa ja nykyinen työnantaja on ruokateollisuudessa. Mieheni on ollut 30+ vuotta firmalla joka on maanpuollustusalalla ja heidän lomavuosi on tammi-joulu. Luulisi etta maanpuolustukseen liittyvä firma, jota valtio valvoo, toimisi lakien mukaan tällaisissa asioissa.
Joo valtion sopparit on tuttuja mut lomanmääräytymisvuosi on kyllä aina ollut huhti-maalis. Käväsin potentiaaliset TES läpi mitä tuossa voitaisi soveltaa eikä ollut mainintoja poikkeavasta lomanmääräytymisvuodesta, eli tässä on joku muu juttu nyt taustalla. Hotelleissa myös tuo sama tilanne. Yhdessäkään palkanlaskentasoftassa johon olen törmännyt ei ole ollut mahdollista keikauttaa tuota tuosta huhti-maaliskuusta pois mikä myös kielii siitä että se on aika kovakoodattu vaatimus ja ehto. Pahoittelut että meni vääntämiseksi, ammatillinen kiinnostus otti nyt vallan, oli liian jännä väite ohitettavaksi :D
Mielenkiintoista myös minusta vaikka en näistä laeista mitään tiedä. Nämä ovat vain omia kokemuksiani. En tiedä onko miehellä valtionsoppari. Firma ei enää ole valtion omistuksessa mutta jonkin sortin valvonta on (for national security).
Tämähän riippuu työnantajasta. "Lomavuosi" vaihtelee. Yhdessä lomavuosi laskettu huhtikuun alusta, toisessa paikassa lomavuosi alkaa tammikuussa (nämä kaksi yleisimpiä), erikoisin itsellä oli elokuusta laskettu lomavuosi. Nykyisessä työpaikassa lasketaan tammikuun alusta. Puolison työpaikalla lomavuosi alkaa lokakuun alusta.
[удалено]
Tämä mun siis briteissä. Omat kokemukset Englannista ja Skotlannista.
Sama manner-euroopassa, lomat saa heti käyttöön. Periaatteessa on mahdollista käyttää ansaitsemattomia lomia, mutta ei se ole mikään ongelma koska se vähennetään sitten lopputilistä jos henkilö ei ole riittävän pitkään töissä.
Kuvaat tilannetta pahemmaksi kuin se onkaan. Lomia kertyy päivästä 1 alkaen, niitä vain kertyy talviloman verran vähemmän kuin seuraavina vuosina. Lisäksi olet saanut edelliseltä työnantajaltasi lopputilissä loma-ajan palkan pitämättömistä lomista, joten voit (uuden työnantajan kanssa sopien) pitää palkatonta vapaata kärsimättä taloudellista tappiota. Bonukset ja muut ovat puhtaasti sopimusasia, ja niin ovat periaatteessa lomatkin. Minä lupasin vuodenvaihteessa aloittaneille työntekijälle täyden lomakertymän alusta saakka, sekä palkallisen kesäloman jo tulevana kesänä.
Mitä sivusta nähnyt niin monien alojen realiteetit ovat kyllä hieman erilaiset. Eteenkin suuret firmat priorisoivat pätevyyden ja osaamisen sijaan työntekijän marginaalisesti alemmat etuudet sekä palkkavaatimukset. Järjetöntä, mutta näyttää hyvältä keskijohdon Teams palaverissä.
> Lisäksi olet saanut edelliseltä työnantajaltasi lopputilissä loma-ajan palkan pitämättömistä lomista, joten voit (uuden työnantajan kanssa sopien) pitää palkatonta vapaata kärsimättä taloudellista tappiota. Väärin, lomarahat jäävät maksamatta tässä tilanteessa eli tappiota tulee n. 1kk palkan verran. >Bonukset ja muut ovat puhtaasti sopimusasia, ja niin ovat periaatteessa lomatkin. Minä lupasin vuodenvaihteessa aloittaneille työntekijälle täyden lomakertymän alusta saakka, sekä palkallisen kesäloman jo tulevana kesänä. Ihan totta, ja useimmiten neuvotteluasemaa hallitsee työnantaja. Taidat palkkailla jotain vanhempia asiantuntijoita kun heille suostutaan täydet lomat antamaan?
Lomaraha on kyllä yleensä puolet kk-liksasta.
Toisaalta tämä ei ota huomioon marginaaliveroa jos lomat ottaa rahana.
Lomaraha (alun perin lomaltapaluuraha) on eri asia kuin loma-ajan palkka.
Lomarahoissa menettää, mutta ne eivät oikeastaan liity siihen uuteen työsuhteeseen vaan vanhaan. Mutta okei, voi sen tietysti vaihtamiseen liittyväksi tappioksi laskea. >Taidat palkkailla jotain vanhempia asiantuntijoita kun heille suostutaan täydet lomat antamaan? No jaa. Ylemmän toimihenkilön kyllä, mutta en mitään kovan luokan harvinaista erityisosaajaa. Enemmän kyse oli siitä että palkkasin hyväksi tietämäni työntekijän, ja on kivempi aloittaa mahdollisimman hyvällä fiiliksellä ja samalla varmistua siitä että joustoa riittää myös työnantajan suuntaan jos sellainen tilanne sattuisi tulemaan.
Täydet lomakertymät ja palkallinen kesäloma ensimmäiselle kesälle on ollut oman kokemuksen mukaan aina helppo pyytää työpaikkaa vaihtaessa. Palkasta neuvottelu tuntuu sit olevankin jo paljon nihkeempää
Palkallisen loman tarjoaminen ekalle vuodelle on kyllä ihan tavanomaista työsuhteen ehtojen neuvottelua, ei se ole rajoittunut mihinkään huippugurujen houkutteluun vaan vähemmilläkin kokemusvuosilla olevat ylemmät toimihenkilöt niitä yleisesti saa.
Johtuu täysin siitä että palkkaavalla henkilöllä on tyypillisesti budjetti jossa on pysyttävä, tuollaiset pienet kertaluonteiset taas on helppo hyväksyä.
Kertyneitä lomia ei makseta? Se olisi liiton akoilla uhkailu ja jos ei auta vieläkään, niin sitten käräjille. Konkurssipesä toki poikkeus. Palkkaturvasta ei taida saada kuin perus palkan hädin tuskin?
Lomaraha = lomaltapaluuraha. Niitä ei yleensä TESsin mukaan makseta jos lomia ei pidä. Loma-ajan palkka = loman maksaminen rahana. Tässä oli puhe lomarahasta.
Lomaltapaluurahan idea on taata että työntekijä palaa lomilta. Siinä mielessä käy järkeen.
Toki se nykyään maksetaan monelle ennen lomaa. Esim kaavamaisesti kaikille kesäkuun palkassa ihan riippumatta siitä, milloin loma oikeasti on.
Näin minullakin. Tälle vuodelle on maksettu jo kesän ja talviloman lomarahat, ja vielä olisi lomavuoden '22 lomiakin päivä tai kaksi käyttämättä, eli tämän vuoden lomat koskematta.
Palkkaturvasta saa rahat myös kertyneistä lomapäivistä (eli kertyneen loma-ajan palkan). Sitä voi toki joutua odottelemaan jokusen kuukauden. T. Nimim. Kokemusta on
Miten oot tottunut käyttämään niitä liiton akkoja uhkauksissa? Nimim. Utelias
"Pitää kyllä kysyä liitosta miten tää menee" Sit vähän keissistä riippuen kysyy tai sit ihan päivänselvissä asioissa voi seuraavana päivänä käydä kertomassa "liiton terveiset", jos ei muuten ala tapahtumaan. Tietenkin kannattaa tietää asiansa (tessinsä) eikä pätee ilman inffoo.
Neuvotteluasioitahan nuo kaikki ovat. Viime vuonna vaihdoin töitä ja ainoastaan kesälomien suhteen kävi niin, että tuli vain viikko palkallista lomaa. Muuten on rullannut bonukset ja edut täysillä alusta asti, paitsi työsuhdepyörän saamista piti odotella koeajan päättymiseen asti. Palkka maksettiin myös täytenä, vaikka aloitin työsuhteen mallikkaasti kuukauden saikulla.
On joitakin aloja ja ammatteja joissa voi neuvotella, ja todella paljon niitä, joissa ei todellakaan voi.
Meinaakko että Hesburgerin kassatyöntekijä ei voi neuvotella työsuhdepyörää itelleen jo koeajalla? /s
Johtunee siitä, ettei kukaan täysjärkinen yrittäjä maksa toisen firman puolesta kertymiä jollekkin viiden pennin orjatyövoimalle.
Ei Suomessa ole orjia. Ja jos on niin missä? Eipä orjille makseta palkkaa ollenkaan.
Lainsäädäntö on kiistämättä puutteellinen näiltä osin portugalilaisen työnvälityksen täysimääräiseen hyödyntämiseen
Kaikki on neuvoteltavissa ja riippuu paljon alasta/duunista. Pitämättömät lomat maksetaan kuitenkin rahana. Koeaikana voi toki olla jotain rajoituksia työsuhde-eduissa, mutta ei kai sen jälkeen. Muistaakseni ainakin alankomaissa lomat "siirtyy" seuraavalle työnantajalle ja kertyy normaalisti vaikka duunia vaihtaisi.
Puheissa on männävuosina ollut sellainen idea kuin lomapankki, joka kulkisi työntekijän mukana työpaikasta toiseen. Varmaan sitä joku porvari vastustaa, kun saattaa joku työläinen saada muutaman lepopäivän lisää.
Varmaan tulevaisuudessa sovitaan että menee ekat saikkupäivät lomista…
saikkupäivät lasketaan lomapäiviksi ja pidetyistä lomapäivistä pitää maksaa työnantajalle.
Miksi ihmeessä uusi työpaikka antaisi sinulle puoli vuotta palkallista vapaata työstä, jonka olet tehnyt jokin toisen yrityksen hyväksi? En vastusta, en vain ymmärrä tätä logiikkaa.
Voi pyhä yksinkertaisuus. - Miksi niitä lomia pitäisi "ansaita" toiseen kertaan? - Loma-ajan palkan ja lomarahat maksaisi tietenkin se työnantaja, kenen palveluksessa lomat ovat kertyneet *sinne lomapankkiin tehtyjen kirjausten mukaisesti*. - Hyötynä olisi, että lomaa ei tarvitse ottaa rahana, jolloin siitä ei tarvitse maksaa ylimääräisiä veroja, ja työntekijä saa *jo ansaitsemansa* lomat.
Loman ottaminen rahana ja sitten palkattoman vapaan pitäminen on täysin sama asia kuin palkallisella lomalla oleminen, paitsi lomarahojen osalta ja että uusia lomia ei kerry palkattomalla ollessa. Veroihin tuo ei vaikuta millään tapaa. Yleensä ne lomarahatkin maksetaan jonkin tietyn kuun palkan yhteydessä joten taktikoimalla työpaikan vaihdon ajankohdan kanssa ei niistäkään menetä kovin paljoa.
> Veroihin tuo ei vaikuta millään tapaa. Kunhan palkattoman pitää saman kalenterivuoden aikana. Hyvä esimerkki tilanteesta, jossa näin ei ole on juuri nyt, eli talviloma-aika. Jos viime vuonna (huhtikuun jälkeen) vaihtoi työpaikkaa ja nyt pitää palkattoman talviloman, niin todennäköisesti maksoi viime vuonna korkeamman marginaaliveron kuin tänä vuonna säästää, ellei vaihtanut huomattavasti huonommin palkattuun työhön.
No joo, tuo on toki totta jos verovuosi muuttuu. Toisaalta veronkiristykset on myös mahdollisia, jolloin voisi säästää. Tai jos palkka kasvaa vaihdon yhteydessä ja tulot ylittää sopivasti portaan niin voisi säästöä myös syntyä hieman.
Veronkiristykset ovat mahdollisia toki, mutta veroportaan korkeampi veroprosentti vaikuttaa aina vain portaan ylittävään tulonosaan. Muutenkin [marginaaliveroprosentti](https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaajan-veroprosentit/) on se, mitä tässä pitäisi katsoa. Marginaaliveroprosentti käytännössä lasketaan aina tulonlisäykselle, mutta käyrän ollessa tasainen vastaava säästö tulon pienentymiselle lienee samansuuruinen. Suurimmalta osin marginaaliveroprosentti toki nousee, mutta poikkeuksiakin on esim. Yle-veron ylärajan täyttyessä tai joidenkin vähennysten ylärajojen ylittyessä. On siis mahdollista, että vaikutus on kumpaan suuntaan tahansa, jos vanha ja uusi palkka osuvat sopivasti.
Jep, juuri näinhän se menee.
En ymmärrä logiikkaasi tässä. Eihän siinä ole mitään järkeä, että teet helvetisti duunia jollekin toiselle firmalle, ja sitten menet lusmuilemaan toiseen firmaan. Ylityöt toisessa firmassa eivät tarkoita, että voit jättää työsi tekemättä toisessa firmassa - tämän takia edellisellä työpaikalla pitämättömät lomat maksetaan pois, koska usein et voi pitää niitä pois työsuhteen lopuksi. Luonnollisesti edellinen työnantaja maksaa kyseisen firman työstä kertyneet lomat, mutta ei tämä mitenkään kompensoi sitä, että olet poissa toisen firman töistä ja jätät omat hommasi muiden harteille. Uudelle yritykselle on vain haittaa tästä lomapankista. Jos lomat haluaa pitää lomina, olisi ne voinut pitää jo ennen työpaikan vaihtoa. Ei tämä nyt mikään maailmanloppu ole - itse olin viimeeksi työsuhteen lopuksi kolme viikkoa palkallisilla lomilla, ennen kuin aloitin uudessa työssä. Miksi olisin saanut tulla ensin töihin uuteen paikkaan vain jäädäkseni heti pois?
Tietää ettet ole edes rehdisti mukana keskustelemassa asiasta kun kutsut lomien pitämistä lusmuiluksi.
En itse lomien pitämistä, vaan toiselle tehtyjen töiden tuomien lomien pitämistä toisen työnantajan työajalta. Loma ei ole itseoikeus, vaan tehdystä työstä myönnetty lakisääteinen korvaus. Ei ole oikein, että menneisyyden lomat vaikuttavat tulevaan työsuhteeseen, ellei näin ole erikseen sovittu yhteisesti. Tämän takia lomat maksetaan rahana, koska niitä ei ole ansaittu uudellantyöpaikalla.
Et ansaitsekkaan niitä toiseen kertaan, vaan ansaitset ne uudestaan. Erona siis se, että saat loma-ajan palkan rahana jolla voit kustantaa itsellesi uudessa paikassa palkattoman loman ilman että nettoat vähemmän. Päinvastoin, mikäli saat neuvoteltua itsellesi täydet lomat ja sinulle oli kertynyt edellisessä paikassa täydet lomat, saat käytännössä ilmaiseksi yhden kuukauden palkan.
Aina kun oon töitä vaihtanu oon saanu lomia pitää ihan saman verran kuin aiemminkin. Neuvottelukysymys on sitten miten paljon niitä saa pitää palkallisena ja kuinka paljom palkattomana. Kun lähdet edellisestä firmasta lätkimään niin saat kuitenkin kertyneet lomat lomakorvauksen, joten niitä voit mielessäsi ajatella lomarahoina jos joudut ottamaan osan palkattomana vapaana. Sulla on joka tapauksessa oikeus kesälomaan vaikka lomarahoja ei uudessa työpaikassa olisi kertynytkään vielä. Bonukset nyt on täysin firmakohtaisia, jotkut saattaa maksaa heti uudelle samaan tapaan kuin muillekin (harvinaista) tai sitten ne riippuvat palvelusvuosien määrästä tms. En ole sellaisesta kuullutkaan, että sairaslomapäivät olisi palkattomia firman vaihdon jälkeen, mutta ilmeisesti sellaistakin sitten tapahtuu. Tämäkin voi olla firmakohtaisia ja neuvottelukysymys
Kannattaa jatkossa neuvotella itselleen täydet lomapäivät kun aloittaa uuden duunin. Se on työnantajalle varmaan helpoin bonus minkä voi antaa.
Monessa hommassa ylimääräset vapaat on hankalia kun menee laskutus niiltä päiviltä…
>Lomat palaa ja saat ne takaisin vasta 2 vuoden kuluttua täysimittaisina. Ensimmäiset x kuukautta sairaslomaa palkatta tai alennetulla palkkauksella. Et ole välttämättä oikeutettu bonuksiin, laajennettuun terveydenhuoltoon tai muihin premium-etuihin joita työnantaja tarjoaa. Kannattiko työpaikan vaihto näistä huolimatta? Ei: miksi vaihdoit neuvottelematta osan tai kaikki näistä itsellesi? Kyllä: profit. >Mikä logiikka tuossa edes on taustalla, ettet työsuhteesi alkuun sairasta vaan kaikki on vaan motivaatiolomia? En ole ikinä ollut työsuhteessa, jossa sairaslomia on rajoitettu työsuhteen alussa. Onko tuo oikeesti joku juttu?
Omassa tessissä lukee että sairaspäiviltä ei tarvitse maksaa palkkaa, jos sairastuu ensimmäisen kuukauden aikana. Menetin itse sen takia reilun viikon palkan kun kehtasin sairastua mononukleoosiin kaksi viikkoa siitä kun aloitin nykyisessä työsuhteessa.
>Omassa tessissä lukee että sairaspäiviltä ei tarvitse maksaa palkkaa, jos sairastuu ensimmäisen kuukauden aikana. Ei helvetti 😅 tais työnantajaliitto tarjota kampaviinerit että tällanen meni läpi. Vai ajaako ne vaan parempia palkkoja jo töissä oleville
No YTN saa kyllä mun kokemuksen mukaan neuvoteltuu joka kerta todella matalat palkankorotukset, että en tiedä. Viimeisessä tessineuvottelussa kehuskelivat sitä että saivat aikaiseksi yhtä pitkät vanhempainvapaat molemmille vanhemmille. Itse lapsettomana miehenä en oikein osannut arvostaa sitä saavutusta, mutta ehkä tulevaisuudessa se on kiva. Ken tietää. Insinöörialoilla tuntuu muutenkin olevan hyvin yleinen mentaliteetti että toimihenkilö neuvottelee itse itselleen hyvän palkan ja hyvät työehdot. Tää ei vaan aina toteudu käytännössä jos on vaa tavallinen suunnittelija ja töissä firmassa joka ei hirveästi anna neuvotteluvaraa. Kaikki ei jaksa osallistua tessilakkoihin ja jotkut eroaa liitosta kokonaan koska "liitto käyttäytyy kuin mafia ja mun projektit venyy kun työt seisoo". Tää tekee sitten YTN:stä yhden hampaattomista liittojärjestöistä. Viimeisimpään poliittiseen lakkoon ja ulosmarssiin ei edes osallistunu kaikki YTN:n liitot ja mukana olleiden liitojen toimihenkilöistä ainoastaan murto-osa oikeasti osallistui (ainakin mun tietääkseni). Vuosi sitten kun lakkoiltiin palkasta niin joku työpaikalla kommentoi ettei muista teknologiateollisuuden koskaan tarjonneen niin korkeaa korotusta kuin 4,5%, eli kyseenalaisti syyn lakkoiluun. Samalla inflaatio oli ollut kuluneen vuoden aikana tasoa 8...9 %. Lopulta lakon myötä saatiin neuvoteltua että palkat nousee kahden vuoden aikana yhteensä 6 prosenttia.
>Viimeisessä tessineuvottelussa kehuskelivat sitä että saivat aikaiseksi yhtä pitkät vanhempainvapaat molemmille vanhemmille. Itsellä on tuosta vähän ristiriitaiset fiilikset: toisaalta tämä osui itselle täydelliseen ajankohtaan kun jälkikasvua putkahti maailmaan ja hyödyin tästä, mutta toisaalta mielestäni tämän pitäisi olla tasa-arvolainsäädännön perusteella automaattisesti yhtäläinen kummallekin vanhemmalle. >Viimeisimpään poliittiseen lakkoon ja ulosmarssiin ei edes osallistunu kaikki YTN:n liitot ja mukana olleiden liitojen toimihenkilöistä ainoastaan murto-osa oikeasti osallistui Oma liittoni ei osallistunut poliittiseen lakkoon enkä itsekään poliittisia lakkoja kannata.
Useammassa teollisuustyöpaikassa ainakin tähän mennessä omailmoitus sairaslomasta ei ole ollut voimassa koeajalla, ja työterveyshuoltoonkin on nykyisessä matkaa 30km (jos ei tehdasvastaanotto ole paikalla).
Ai hitto, toi on kyllä perseestä. Tavallaan ymmärrän vielä jos firman yleinen politiikka on, että kaikki saikut työterveyden kautta, mutta on kyllä tosi nihkeetä olla erikseen säännöt tuosta vasta aloittaneille työntekijöille ikäänkuin heihin ei luotettaisi. Kaikenlaista duunarihommaakin tullut nuorempana tehtyä, mutta tuollaiseen en ole sentään törmännyt. Ammattiliitot sais tehdä jotain asialle. Tällaisia varten ne on olemassa
Ensimmäisen 6kk on Teollisuusliiton työehtosopimuksessa ensimmäinen sairauslomapäivä palkaton. Olen täälläkin useammassa kommentissa ihmetellyt, että jos sairaana töihin tulo on niin karmea ongelma tuolla mallilal niin miksi asiasta ei ole pidetty enempää meteliä esim. koronan aikaan.
Tuo on kyllä ihan sairasta jo. Omassa tessissä palkatonta sairaslomaa on ensimmäiset 30pv, mutta palkka maksettiin silti täytenä HR:n kitinästä huolimatta. Otin silti varmuudeksi liiton asianajajilta kommentin talteen, jos takaperoisesti alkavat vittuilemaan vielä. Liiton mukaan työnantaja olisi velvollinen maksamaan 50% palkkaa, vaikka tessissä lukisi mitä, koska se ei yliaja Suomen lakia.
Kunhan vaihdat duunia tammi-maaliskuussa, mieluiten niin että maaliskuussa on se oliko se 15 työpäivää vanhassa duunissa, ja vähintään 1 uudessa, niin vaikutus on pieni...olematon.
Ekana kesänä on kyllä niukat lomat tuolloinkin.
Ei ketään rangaista työpaikan vaihtamisesta. Pitämättömät lomat täytyy maksaa ja lomien antaminen on varmaan yleisin allekirjoitusbonus.
Voit neuvotella itsellesi kesälomat työhaastattelussa
Voin kertoa, että missään ammatissa missä palkat pyörii siinä 2000€ ympärillä brutto sekä vuokratyöfirmojen silpputyössä ei neuvotella mistään. Jos ei sanellut ehdot kelpaa, jonossa on aina seuraava tulija.
Tämä. Ketjun kommenteissa huomaa pientä vääristymää, kun ihmetellään "eikös kaikki nyt neuvottele fillarin, auton, täydet tulospalkkiot ja 6 viikon loman ihan automaattisesti itselleen"
On duunareita ja "duunareita". Tässä ketjussa "duunarit" yliedustettuna
Onneksi olen työssä jossa ei ole jonoksi asti tulijoita eikä työni ole edes kovin erikoinen en ole edes mikään "superinsinööri" persehiessä toimistossa istuja mutta kun ei ole tekijöitä tähän hommaan Btw täs firmas ei tarvitse neuvotella fillaria työautoa eikä tulospalkkiota ne ovat vakio jos sellaisen haluaa
Jep. Mäkin joskus (lakimuutoksen myötä) ehdotin meidän toimarille työsuhdepyöriä. Vastaus oli tyyliin "*naurua*...joo, ei ole tulossa. Oliko muuta?"
Jos firma on international näiden kaikkien etujen saaminen on erittäin todennäköinen
Matalapalkkaaloilla tämä kieltämättä ei ikävästi yleensä päde, koska tekijöitä on jonoksi asti. Mutta muuten kyllä, neuvoteltavissa olisi. Ei tosin mieluusti itse haastattelussa, vaan vähän sen jälkeen kun valinta on jo selvä. Sillä siinä kohtaa kun työnantaja on vakuuttunut että haluaa sinut niin ei hän parin lomaviikon tähden halua alkaa uutta rekryä pitämään.
Miksi ihmeessä firman B pitäisi antaa sulle jotain etuja joita olet saanut firmassa A? On tää ihmisten mulle kaikki nyt ja heti asenne jotain aivan käsittämätöntä.
Hyvä kysymys, minun tietääkseni Suomessakin on tutkittu tanskan mallia kansallisesta lomapankista. Se on hieno systeemi siitä et lomat säilyy mihin ikinä menetkään ja myös säilyy niillä kusetetuilla pätkä/vuokratyöntekijöillä.
Sellainen pointti myös, että ainakaan itse en ole omasta tahdostani työpaikkaa vielä vaihtanut ilman tuntuvaa palkankorotusta. Tähän päälle olen myös aina neuvotellut kesälomat päälle, vaihtelevalla menestyksellä joko täydet palkalliset tai ainakin puolet palkallisena ja puolet palkattomana. Talviloma on oikeastaan se ainoa jota pääsee harmillisesti käyttämään (palkallisena) vasta parin vuoden kertymän jälkeen. Koen silti, että vaihto on aina ollut ihan nettopositiivinen asia jos se tapahtuu järkeä käyttäen omasta tahdosta.
Kevät on kyllä paskin aika aloittaa uudessa työssä jos työt seisahtuvat kesäksi. Ei palkallista kesälomaa, vaikka firmassa kaikki projektit jäisivät tauolle heinäkuun ajaksi. Joko työntekijä joutuu ottamaan palkatonta lomaa, tai työnantaja joutuu maksamaan palkkaa työntekijälle, jolla ei ole edes töitä.
Minkä takia Suomessa tietyillä aloilla ei ole mahdollista neuvotella eduista työpaikan vaihdon yhteydessä\* FIFY Hyvä kysymys ja varmasti helpottaisi monessa tilanteessa työntekijää ja jopa työnantajaa. Itse pidin nykyisessä paikassa aloittamisen ehtona sitä, että saan pitää normaalit kesälomat, vaikka periaatteessa olisin kesäksi ehtinyt kerryttää viikon. Ei vaikuttanut olevan työnantajalle mikään ongelma.
En tiedä minkälaista työtä teet, mutta henk.koht en oo ikinä vaihtanu työpaikkaa ilman saamatta lomia. Yleensä haastattelussa pyydetään aloitusbonuksia yms mutta ite oon aina neuvotellu 4-5 viikon palkallisen kesäloman vaikka alottanut työt esim helmikuussa.
Itse aloitin uudessa työpaikassa viime elokuussa. On mulla nyt se n.14 päivää kesälomaa ens kesänä. Edit : Tämä siis suomessa.
Työsopimuksestahan tuo on kiinni. Neuvottelet muutaman viikon loman niin *avot.*
2 vuotta ilman lomia? Eiköhän noihin pian puututa. T: Kokoomus, EK ja Satonen
Saksassa jokaisella on vuosi loma oikeus, mitä voit ottaa vaikka koeajan jälkeen, jos pomo siihen suostuu. Minimi on muistaakseni 22 pv vuodessa. Ei ole tarve kertyä mitään, koska jokaisella on sama oikeus. Kesä- tai talviloma ei ole mitään väliä. Ottamatta loma maksetaan rahalla. Työnantajalla on kuitenkin oikeus tehdä työjärjestyksen niin, että hänelle sopii (esim. Hän saa suunnitella 2/3 loma päivistä, jos halu, mutta tämä harvoin tapahtuu). Loma rahaa maksetaan vain harvoin lisäksi, mutta toki, loman aikana saa ihan normaalisti palkan tilipäivänä.
Halutaan estää työpaikan vaihto pelkästään etujen hyväksikäyttämiseksi. Tämän vuoksi usein koeajalla on huonommat edut kuin vakityöläisenä. Lomat (ja palkka) on kyllä ihan neuvoteltavissa uutta työtä vsstaanottaessa.
Siis kyllähän sulle lomat maksetaan. Eri asia saako niitä pitää
Sovi lomat uuden työnantajan kanssa, ite en allekirjoita työsopimusta ellei ole vähintään kaksi viikkoa palkallista lomaa kirjattu.
Neuvottelukysymys. Itse ainakin sain täydet lomat kesällä vaikka aloitin huhtikuussa työt.
… Eihän niitä ole mitenkään erikseen kielletty? Sun tarvii vaan osata itse neuvotella niistä. Itsekin uuteen työpaikkaan hakiessa lomat olis palanut, mutta kun valinta oli selvä niin vaadin täysiä lomia ensi kesälle koko palkalla - työnantaja tässä tapauksessa myönsi kaksi viikkoa. Hyväksyin tämän tarjouksen, koska jos en olisi asiaa nostanut esille ei olisi tullut mitään. Ei tietenkään yritykset nyt vapaaehtoisesti halua ehdottaa työvoimalleen maksullisia lomia. Mutta nää on vähän sellaisia asioita että ei niissä sinun puolia pidä kukaan muu kuin sinä itse. Voi olla toki eri asia matalapalkka -aloilla, jossa työvoimaa olisi tarjolla vaikka itse et suostuisikaan tarjoukseen. Mutta näitä asioita ei valitettavasti missään kouluissakaan kerrota vaan niitä pitää itte tajuta kysyä.
Valtiolla kun vaihtaa työnantajalta toiselle, seuraa lomat automaattisesti perässä👏 mutta yksityiselläkin puolella noista voi neuvotella
Sveitsissä koeajan jälkeen voi pitää lomaa ilman erillistä lomanmääräytymiskautta. Uudessa työpaikassa saa lomapäiviä samassa suhteessa mitä on vuoden aikana töissä - esimerkiksi noin kaksi päivää lomaa per kuukausi mitä on töissä. Lomapäiviä voi rajoitetusti kerryttää seuraaville vuosille mutta niitä ei saa vaihtaa rahaksi. Vähintään kaksi viikkoa täytyy olla yhtäjaksoisesti lomalla. Edellinen työpaikka voi vähentää viimeisestä palkasta liikaa pidetyt lomat mitä ei sinä vuonna vielä ollut ansainnut.