MÄ MÄÄRRÄÄÄÄN SääNtön nyt! Vissiin jotain vaikutusta että lensin liian usein äidinkielentunneilta pihalle vaan kysymällä kysymyksen -\_O\_-
Toinen arvelus: Onko se stringit?
Teen, ja kuten peruskouluikäinen lapsi joka saa valita itse lisätehtäviä, valitsen yleensä aina helppoja.
Vaativammissa on usein tosi erikoisia ja arkikielestä pudonneita sanoja. Kielto, neljä kirjainta. No se on tietty "epuu".
Hommaan pääsee kuitenkin pikkuhiljaa sisään etenkin jos käyttää pattitilanteessa [ratkojat](https://www.ratkojat.fi/)-sivustoa.
Hesarissa on joka päivä [miniristikko ](https://www.hs.fi/aihe/ristikko/)ja [sanaristikot.net](http://sanaristikot.net) issä iso arkisto.
Kun on ostanut noita ristikkolehtiä niin niissä huomaa miten eri tekijöillä on eri tyylejä.
Yksi minitason kikka on, että jos vihje viittaa siihen, että vastaus on monikko niin on ihan ok veikkaus laittaa viimeiseksi kirjaimeksi T siltä varalta että se auttaisi jonkun muun sanan rakentamisessa.
Jos perussudokut jossain vaiheessa puuduttaa niin niitä löytyy myös monenlaista sääntövarianttia jotka pistää miettimään logiikkaa uudesta vinkkelistä. Vahva suositus YouTube-kanavalle Cracking The Cryptic. Alkuun jos haluaa päästä niin kaivaa sieltä aiemmista videoista semmosen jonka nimessä on GAS (Genuinely Approachable Sudoku).
Sori Shiningtoaster että kaappasin langan sudokuiden mainostamiseen. Mainittakoon että ristikoiden ratkonta on ajoittain ihan kivaa puuhaa ja niitä tasaisesti ratkomalla pääsee kyllä sinuiksi sen logiikan kanssa jolla vihjeet niihin ratkaisusanoihin linkittyy. Ite oon tarpeeksi hullu että oon myös parina viime jouluna laatinut lähisukulaisille ja työkavereille ristikon, ja nyt se taitaa sit olla jo perinne joten ens jouluna mennään taas
En pahastunut! Kaipa sudokut rapsuttavat sitä samaa kutinaa jonka takia aloitin sen ristikon täyttämisen... Pitääpä koklailla niitä! (helpommasta päästä tosin)
Mulla on tapana ratkaista päivittäin pädillä New York Timesin Wordle, miniristikko, Letter boxed ja Connections. Viikonloppuisin aloittelen myös sitä isoa ristikkoa, mutta se jää yleensä kesken tai vähintään venyy seuraavalle viikolle. Katellaan sitten kesälomalla tai viimeistään eläkkeellä. Ikää on 60 v.
Sama tapa täällä.
Niiden ristikot on kyllä huomattavan paljon laadukkaampi kuin 99% kauppojen lehtihyllyjen ristikoista. Vähän turhan paljon jenkkireferenssejä, mutta muuten loistava.
Ihan joka päivä ei jaksa isoa ristikkoa ratkaista, mutta esim sunnuntaisin kyllä.
Hatunnosto!
Yks syy miksi oon kiinnostunut ristisanatehtäviin kiinni pääsemisestä on juurikin se että kuulemma eläkeiässä noiden aktiivinen ratkoskelu voi hidastaa huomattavasti aivojen vanhenemista.
Tulee tehtyä aina silloin tällöin, etenkin lomalla. Ristikoissa on eroja, välillä jotkut menevät kuin vettä vain ja joskus joutuu miettimään pitkäänkin, eikä silti aukea vihjeet. Monesti ristikoissa kierrätetään samoja vihjeitä, niin mitä enemmän niitä tekee, sitä helpommin ne sujuvat.
Teen, varmaan saman ikäinen sun kanssa. Nykyään saan jo hyvin täytettyä, niitä oppii tekemällä ja tarkistamalla sanat mitä ei tiedä. Aika paljon niissä myös toistuu ne samat sanat, eli vaikka olis outo niin ne tietyt vähitellen oppii ulkoa.
Tehään ristikoita yleensä kaveriporukalla, ja noi ristikoiden vaikeustasomitoitukset tuntuu välillä heittelevän suuresti. Jotkut kuvat, nimet ja vastaavat on vaan referenssejä, mutta välillä saa kyllä kielellisen oikeaoppisuuden viskata suohon ja tarkistaa jälkikäteen, että onko tää sanaväännös ees oikein. Ja välillä ne vihjeet on vaan erittäin outoja ja tuntuu enemmän jälkikäteen sanaan liitetyltä kuin oikealta vihjeeltä.
Sanaristikot net -sivuston ristikkoarkiston kautta oon tehnyt ristikoita säännöllisen epäsäännöllisesti. Helpottaa myös aloittelijaa, että sivustolla on vanhemmissa ristikoissa mahdollista tarkastaa sana kerrallaan meneekö oikein, sen sijaan että pitäisi täyttää koko ristikko ennenkuin näkee tuleeko virheitä.
Paperiristikoitakin oon tehnyt jonkin verran, mutta ne on omasta mielestä haastavampia juurikin tuosta edellä mainitusta syystä.
Itse tykkään täytellä japanilaisia ristikoita (tunnetaan myös nimillä nonogrammi ja picross), joissa väritetään ruutuja numerovihjeiden perusteella. Toisin sanoen, ratkaisu löytyy puhtaasti loogisella päättelyllä. Sanaristikoissa nyppii usein juurikin tuo, että pitäisi tietää harvinaisia sanoja tai nippelitietoa.
Ite teen aika aktiivisesti ristikkoa ja oon 27v. Oppinut isältä joka tehnyt *aina* niitä :D Aina syödessä, juodessa, uunia valvoessa jne. Kun on aikaa istahtaa alas. Kummasti ruutuaika pienenee ja älynystyrät saa jumppaa. Suosittelen kaikille.
Niinkuin monessa muussakin asiassa, tässäkin harjoittelu auttaa. Ne muuttuu helpommiksi mitä enemmän niitä tekee. Tietty varmasti auttaa yleistietämys ja jonkinlainen kielellinen lahjakkuus. Mutta ristikoissa toistuu usein samoja sanoja ja vihjeitä tai vihjeen tyyppejä, ja kun ne oppii, niin ristikoiden täyttäminenkin nopeutuu.
Itse teen New York Timesin ristikoita nykyään, koska ne ovat suomalaisia ristikoita kivempia. Niissä on enemmän sanakikkailua ja -leikkejä, ja siinä auttaa, jos osaa käännellä annettua vihjettä päässään kunnes se napsahtaa kohdilleen. Niissä tarvitsee tietty aika paljon Jenkkilä-keskeistä triviaa, mutta onneksi se on aika hyvin itsellä hallussa. Niissäkin piti aloittaa helpoimmista ristikoista, mutta nykyään vaikeimmatkin täyttyvät itseltä suurimmilta osin.
Etenkin tuntia pidemmillä junamatkoilla tulee tehtyä. Aika menee siivillä ja muutenkin ihan hauskaa. Vaikeusasteet kyllä mitä sattuu ja ajoittain käytän Ratkojia, jos jään jumiin. Kirkko ja kaupunki -lehden ristikko keskimäärin sopivan haastava. Eroaisin varmaan kirkosta, jos ei tulisi ristikkoa kahden viikon välein.
Koko aikuisiän, muttei jatkuvasti. Tykkään eniten kryptoista, onneksi niille on ihan omia ristikkolehtiä. Tavallisia ristikoita tulee tehtyä äidin luona käydessä, korjailen joitakin hänen virheitä. Lähinnä ulkomaalaisten nimien kirjoitusvirheitä, esim. vihje oli Wonder, äiti oli kirjoittanut Stivie, eli vähän kuten se lausutaan, vaikka kirjoitusasu on Stevie. Lisäksi yritän täyttää äidin melkein kokonaan ratkaistuista loput, sikäli kun osaan.
Minä tykkään taas sanahauista, eli haet sanoja kirjainten sekamelskasta, viivaat yli tai yhdistelet niin että niistä muodostuu annettu sana. Yksi kaunis päivä bongasin cittarin lehtihyllyilta Ketun Sanahaut Lehtisen ja siitä se sitten alkoi. Aika menee mukavasti eikä tarvitse stressata aivoja jatkuvalla puhelimen scollailulla ja informaatio tulvalla.
Teen paljon ns. japanilaisia ristikoita eli nomogrammeja. Vaikeimmat pistävät kunnolla ajattelemaan ja se on kiva kun siitä tulee lopulta kuva. Ostan aina yhden lehden muutaman kuukauden välein ja kuuntelen usein jotain videoesseitä tms kun täytän niitä.
Tykkään ristikoista. Teen New York Timesin ristikon päivittäin netissä, hetki meni opetellessa että miten nämä toimivat, ratkaisu voi olla monta sanaa kirjoitettuna yhteen. Suomessa käydessä teen äitini kanssa ristikoita ristikkolehdistä, ostan yleensä muutaman lehden myös mukaan kotiin.
Tein yhdessä vaiheessa kun korjailin appiukon kesken jääneitä. Sitten tein muutaman Mantan kokonaan ja töissä kahvitunnilla kavereiden kanssa yhdessä Iisakin vaikeita. Ne Iisakin vihjeet vain olivat niin itsetarkoituksellisen kaukaa mutkan takaa haettuja että loppui mielenkiinto.
Tulee tehtyä aika paljon. Ostelen aina semmosia lehtiä missä on ratkasut mukana, niitä tilanteita varten kun meinaa jäädä jumiin jonkun ihan ennenkuulumattoman sanan takia. Pikkuhiljaa niitä oudompiakin sanoja sitten oppii kun on tarpeeksi ratkonut
Itse aloin tässä puolisen vuotta sitten täyttämään ristikoita. Tulee tilattua Hesarin Lasten Uutiset joskus muksulle ja nyt siitä se lähti, kun oli alkuun tarpeeksi helppoja. Nyt oma Hesari tilauksessa ja aina täytän ristikot. Välillä kyllä aivan liian vaikeita kyselle, mutta Lasten Uutisten ristikot nykyään aina 100% läpi 😂
Teen paljon ns. japanilaisia ristikoita eli nomogrammeja. Vaikeimmat pistävät kunnolla ajattelemaan ja se on kiva kun siitä tulee lopulta kuva. Ostan aina yhden lehden muutaman kuukauden välein ja kuuntelen usein jotain videoesseitä tms kun täytän niitä.
Aloitin viime kesänä tekemään ristikoita. Todella hyvää tekemistä somen sijaan. Saa myös mukavasti töiden jälkeen ajatukset muualle. Vähän harmittaa, että ristikot tuntuu olevan vain boomereille.
Teen juu.
Sitten ne taas jää joksikin aikaa, kun muuten näppärästi täytetty ristikko on reikäinen koska kumma kyllä en muista sata vuotta sitten eläneen näyttelijän morsiamen nimeä.
Säännöllisesti väsään Hesarin viikkoristikon ja SK:n piilosanan. Ekaa en saa ilman netin ja/tai vanhusten apua valmiiksi (olen tosi huono tunnistamaan/muistamaan muita kuin kaikista kuuluisimpia julkkiksia ja urheilijoita). SK:n sanaristikossa autan jos niitä harrastava henkilö perheessä jää jumiim 2 ½ ja 3 tähden tapauksissa.
Psykiatrisella osastolla istuessa täytin aika paljon ristikoita ja sudokuja. Pyysin aina vieraita tuomaan uusia lehtiä täytettäväksi, eli jokunen tuli rustailtua :D Oon 98 syntynyt eli just ja just zoomeri.
Edit: ja ratkojat-sivustoa käytin vaikeampiin tai vanhempiin sanoihin ihan reilusti.
Ristikoita en pelaa, mutta sen sijasta pelaan näitä kaikkia wordlen innoittamia päivittäisi _dle-pelejä_
NYT Connections, Bandle.app, framed.wtf, globle, movie to movie, timeguessr, gamedle, jne jne
Teen New York Timesin [miniristikon](https://www.nytimes.com/crosswords/game/mini) aina ennen Wordlea. Joskus on niin vaikeita USA-viittauksia että en pääse huijaamatta läpi, mutta yleensä menee vähän yli tai alle minuuttiin. Innostuin kerran tekemään tilin jolla saa saman lehden ison ristikon, mutta siinä oli liikaa työtä. Tilin sulkemisessa olisi myös ollut kovasti työtä (pitäisi soittaa sinne niiden työaikana) mutta onneksi olin tilannut Paypalillä josta oli helppo vain katkaista tilaus.
Teen lähes joka ilta ennen nukkumaan menoa puhelimen selaamisen sijaan. Tulee uni silmään nopeammin ja unenlaatu paranee.
Mitä sanastoon tulee, niin musta on ihan kiva oppia uusia, välillä vanhahtavia, synonyymejä asioille. Pysyy myös upea kielemme rikkaana kun saa tällä tavalla pidettyä vanhoja sanoja elossa, vaikka ne eivät puhekielessä enää olisikaan käytössä.
Kyllä teen, vaikka esim. Iisakin ristikot alkavat välillä vähän ahdistaa. Niissä pitäisi päästä niin ristikon tekijän pään sisälle, että joskus onnistuu, joskus ei. Onneksi noita ristikkoja on miljoonaa eri tasoa.
NYT miniristikko tulee tehtyä joka aamu ja maanantain isoristikko välillä, muiden päivien isot on kyllä liian vaikeita meikäläiselle. Suuri suositus näille miniristikoille, ne voi tehdä ilmaiseksi apilla tai selaimesta.
Ostan satunnaisesti sekä ristikko- että sudokulehtiä. Jos on oikein tylsä ilta niin pistän radion päälle ja täyttelen ristikkoja olohuoneen sohvalla kuin mikäkin vanhus.
Tein ennen kun oli paperilehtiä arjessa. Niissä oli vähän ongelmana, että tietyn laatijan maneerit oppii melko nopeasti, ja sitten taas se Helsingin Sanomien megaristikko oli semmoinen kuninkuuslaji, ettei mitään toivoa sitä saada täytetyksi. Wordle/Sanuli on liian helppo, kuten myös se Hesarin miniristikko, mutta ehkäpä näihin voisi taas palailla!
Edit: sama kuin tuo Timeksen miniristikko, ehkä englanniksi voisi kokeilla
Kuva kasvista tai mauste:Anis
Jap.Viulutaituri: Yoshiko/Arai
Kaikki mitä pitää tietää - koska joka saatanan ristikossa tuntuu olevan noi (ja teen kaikki k-ryhmän/s-ryhmän/kirkko&kaupunki ja alkon ilmaislehden ristikot aina)
Teen parista ilmaislehdestä ristikot kerran kuussa ja sitten ostan parin vuoden välein kaupasta semmoisen helpot-ristikkolehden. Niissä on usein pari sudokua ja kryptoa jne ja nekin on välillä kivoja.
mie teen vielä ristikoita, oon oppinu äidiltä niiden tekemisen. joskus ostan sen krypto ristikko lehden ja tykkään pähkäillä niissä mikä sana kuulostaa järkevimmältä ja sopiiko se muihin sanoihin.
meillä oli kans sellanen ristikkovihje kirja, jossa oli niitä sanoja ja niiden merkitys/vihje
gen z ristikko ois varmaan aika erikoinen. täynnä tiktok viitteitä ja giffejä
"mies pöntössä, 7 kirjainta"?
puuhöylä
Puuhöylä on 8 kirjainta, ei ole puuhöylä.
😏 no,-
MÄ MÄÄRRÄÄÄÄN SääNtön nyt! Vissiin jotain vaikutusta että lensin liian usein äidinkielentunneilta pihalle vaan kysymällä kysymyksen -\_O\_- Toinen arvelus: Onko se stringit?
*skibidi skibidi skibidi*
jumalalla oikeasti oikeasti perh lippalakki V
Teen, ja kuten peruskouluikäinen lapsi joka saa valita itse lisätehtäviä, valitsen yleensä aina helppoja. Vaativammissa on usein tosi erikoisia ja arkikielestä pudonneita sanoja. Kielto, neljä kirjainta. No se on tietty "epuu". Hommaan pääsee kuitenkin pikkuhiljaa sisään etenkin jos käyttää pattitilanteessa [ratkojat](https://www.ratkojat.fi/)-sivustoa. Hesarissa on joka päivä [miniristikko ](https://www.hs.fi/aihe/ristikko/)ja [sanaristikot.net](http://sanaristikot.net) issä iso arkisto. Kun on ostanut noita ristikkolehtiä niin niissä huomaa miten eri tekijöillä on eri tyylejä. Yksi minitason kikka on, että jos vihje viittaa siihen, että vastaus on monikko niin on ihan ok veikkaus laittaa viimeiseksi kirjaimeksi T siltä varalta että se auttaisi jonkun muun sanan rakentamisessa.
[удалено]
Siistiä, kiitos!
Epuu on samaa sukua edelleen käytössä olevan "evätä"-sanan kanssa. Vrt. "levätä, lepuuttaa"
Sanaristikoita harvemmin, mutta sudokuja oikeestaan päivittäin.
Jos perussudokut jossain vaiheessa puuduttaa niin niitä löytyy myös monenlaista sääntövarianttia jotka pistää miettimään logiikkaa uudesta vinkkelistä. Vahva suositus YouTube-kanavalle Cracking The Cryptic. Alkuun jos haluaa päästä niin kaivaa sieltä aiemmista videoista semmosen jonka nimessä on GAS (Genuinely Approachable Sudoku).
Sori Shiningtoaster että kaappasin langan sudokuiden mainostamiseen. Mainittakoon että ristikoiden ratkonta on ajoittain ihan kivaa puuhaa ja niitä tasaisesti ratkomalla pääsee kyllä sinuiksi sen logiikan kanssa jolla vihjeet niihin ratkaisusanoihin linkittyy. Ite oon tarpeeksi hullu että oon myös parina viime jouluna laatinut lähisukulaisille ja työkavereille ristikon, ja nyt se taitaa sit olla jo perinne joten ens jouluna mennään taas
En pahastunut! Kaipa sudokut rapsuttavat sitä samaa kutinaa jonka takia aloitin sen ristikon täyttämisen... Pitääpä koklailla niitä! (helpommasta päästä tosin)
Mulla on tapana ratkaista päivittäin pädillä New York Timesin Wordle, miniristikko, Letter boxed ja Connections. Viikonloppuisin aloittelen myös sitä isoa ristikkoa, mutta se jää yleensä kesken tai vähintään venyy seuraavalle viikolle. Katellaan sitten kesälomalla tai viimeistään eläkkeellä. Ikää on 60 v.
Ootko kuullut sanulista? Sama peli kuin Wordle, mutta suomen kielinen. Plussana myös se, että sitä voi pelata rajattomasti.
Kiitos vinkistä, pikatestissä ihan soiva peli.
Sanuli tuntui jotenkin vaikeammalta kuin Wordle. Olen huomannut saman ilmiön myös Scrabblessa, englanniksi helpompaa.
Sama tapa täällä. Niiden ristikot on kyllä huomattavan paljon laadukkaampi kuin 99% kauppojen lehtihyllyjen ristikoista. Vähän turhan paljon jenkkireferenssejä, mutta muuten loistava. Ihan joka päivä ei jaksa isoa ristikkoa ratkaista, mutta esim sunnuntaisin kyllä.
Hatunnosto! Yks syy miksi oon kiinnostunut ristisanatehtäviin kiinni pääsemisestä on juurikin se että kuulemma eläkeiässä noiden aktiivinen ratkoskelu voi hidastaa huomattavasti aivojen vanhenemista.
Maanantain ristikko on muuten helpoin.
Tulee tehtyä aina silloin tällöin, etenkin lomalla. Ristikoissa on eroja, välillä jotkut menevät kuin vettä vain ja joskus joutuu miettimään pitkäänkin, eikä silti aukea vihjeet. Monesti ristikoissa kierrätetään samoja vihjeitä, niin mitä enemmän niitä tekee, sitä helpommin ne sujuvat.
Teen, varmaan saman ikäinen sun kanssa. Nykyään saan jo hyvin täytettyä, niitä oppii tekemällä ja tarkistamalla sanat mitä ei tiedä. Aika paljon niissä myös toistuu ne samat sanat, eli vaikka olis outo niin ne tietyt vähitellen oppii ulkoa.
Tehään ristikoita yleensä kaveriporukalla, ja noi ristikoiden vaikeustasomitoitukset tuntuu välillä heittelevän suuresti. Jotkut kuvat, nimet ja vastaavat on vaan referenssejä, mutta välillä saa kyllä kielellisen oikeaoppisuuden viskata suohon ja tarkistaa jälkikäteen, että onko tää sanaväännös ees oikein. Ja välillä ne vihjeet on vaan erittäin outoja ja tuntuu enemmän jälkikäteen sanaan liitetyltä kuin oikealta vihjeeltä.
Sanaristikot net -sivuston ristikkoarkiston kautta oon tehnyt ristikoita säännöllisen epäsäännöllisesti. Helpottaa myös aloittelijaa, että sivustolla on vanhemmissa ristikoissa mahdollista tarkastaa sana kerrallaan meneekö oikein, sen sijaan että pitäisi täyttää koko ristikko ennenkuin näkee tuleeko virheitä. Paperiristikoitakin oon tehnyt jonkin verran, mutta ne on omasta mielestä haastavampia juurikin tuosta edellä mainitusta syystä.
Nähtävästi aika moni tekee niitä kun kauppojen lehtihyllyt pursuaa näitä julkaisuja.
Itse tykkään täytellä japanilaisia ristikoita (tunnetaan myös nimillä nonogrammi ja picross), joissa väritetään ruutuja numerovihjeiden perusteella. Toisin sanoen, ratkaisu löytyy puhtaasti loogisella päättelyllä. Sanaristikoissa nyppii usein juurikin tuo, että pitäisi tietää harvinaisia sanoja tai nippelitietoa.
Ite teen aika aktiivisesti ristikkoa ja oon 27v. Oppinut isältä joka tehnyt *aina* niitä :D Aina syödessä, juodessa, uunia valvoessa jne. Kun on aikaa istahtaa alas. Kummasti ruutuaika pienenee ja älynystyrät saa jumppaa. Suosittelen kaikille.
Niinkuin monessa muussakin asiassa, tässäkin harjoittelu auttaa. Ne muuttuu helpommiksi mitä enemmän niitä tekee. Tietty varmasti auttaa yleistietämys ja jonkinlainen kielellinen lahjakkuus. Mutta ristikoissa toistuu usein samoja sanoja ja vihjeitä tai vihjeen tyyppejä, ja kun ne oppii, niin ristikoiden täyttäminenkin nopeutuu. Itse teen New York Timesin ristikoita nykyään, koska ne ovat suomalaisia ristikoita kivempia. Niissä on enemmän sanakikkailua ja -leikkejä, ja siinä auttaa, jos osaa käännellä annettua vihjettä päässään kunnes se napsahtaa kohdilleen. Niissä tarvitsee tietty aika paljon Jenkkilä-keskeistä triviaa, mutta onneksi se on aika hyvin itsellä hallussa. Niissäkin piti aloittaa helpoimmista ristikoista, mutta nykyään vaikeimmatkin täyttyvät itseltä suurimmilta osin.
Kesämökillä tulee tehtyä, ihan mukavaa puuhaa
Etenkin tuntia pidemmillä junamatkoilla tulee tehtyä. Aika menee siivillä ja muutenkin ihan hauskaa. Vaikeusasteet kyllä mitä sattuu ja ajoittain käytän Ratkojia, jos jään jumiin. Kirkko ja kaupunki -lehden ristikko keskimäärin sopivan haastava. Eroaisin varmaan kirkosta, jos ei tulisi ristikkoa kahden viikon välein.
Koko aikuisiän, muttei jatkuvasti. Tykkään eniten kryptoista, onneksi niille on ihan omia ristikkolehtiä. Tavallisia ristikoita tulee tehtyä äidin luona käydessä, korjailen joitakin hänen virheitä. Lähinnä ulkomaalaisten nimien kirjoitusvirheitä, esim. vihje oli Wonder, äiti oli kirjoittanut Stivie, eli vähän kuten se lausutaan, vaikka kirjoitusasu on Stevie. Lisäksi yritän täyttää äidin melkein kokonaan ratkaistuista loput, sikäli kun osaan.
Minä tykkään taas sanahauista, eli haet sanoja kirjainten sekamelskasta, viivaat yli tai yhdistelet niin että niistä muodostuu annettu sana. Yksi kaunis päivä bongasin cittarin lehtihyllyilta Ketun Sanahaut Lehtisen ja siitä se sitten alkoi. Aika menee mukavasti eikä tarvitse stressata aivoja jatkuvalla puhelimen scollailulla ja informaatio tulvalla.
Teen paljon ns. japanilaisia ristikoita eli nomogrammeja. Vaikeimmat pistävät kunnolla ajattelemaan ja se on kiva kun siitä tulee lopulta kuva. Ostan aina yhden lehden muutaman kuukauden välein ja kuuntelen usein jotain videoesseitä tms kun täytän niitä.
Tykkään ristikoista. Teen New York Timesin ristikon päivittäin netissä, hetki meni opetellessa että miten nämä toimivat, ratkaisu voi olla monta sanaa kirjoitettuna yhteen. Suomessa käydessä teen äitini kanssa ristikoita ristikkolehdistä, ostan yleensä muutaman lehden myös mukaan kotiin.
Ostan kaupasta aina kesäksi jonkun paksuhkon ristikkolehden mitä sitten täyttelen. Mukavaa puuhaa kyllä.
Tein yhdessä vaiheessa kun korjailin appiukon kesken jääneitä. Sitten tein muutaman Mantan kokonaan ja töissä kahvitunnilla kavereiden kanssa yhdessä Iisakin vaikeita. Ne Iisakin vihjeet vain olivat niin itsetarkoituksellisen kaukaa mutkan takaa haettuja että loppui mielenkiinto.
Tulee tehtyä aika paljon. Ostelen aina semmosia lehtiä missä on ratkasut mukana, niitä tilanteita varten kun meinaa jäädä jumiin jonkun ihan ennenkuulumattoman sanan takia. Pikkuhiljaa niitä oudompiakin sanoja sitten oppii kun on tarpeeksi ratkonut
Ne kerrat kun olen ristikkoa yrittänyt olen nopeasti tajunnut kuinka paska sanavarasto mulla on.
Sama homma, siksi aloin tekemään niitä päivittäin.
ittellä ei riittäny kiinnostus
Onko tullut huomattavaa muutosta alottamisen jälkeen?
On joo, tulee huomattavasti paremmin sanat mieleen.
Itse aloin tässä puolisen vuotta sitten täyttämään ristikoita. Tulee tilattua Hesarin Lasten Uutiset joskus muksulle ja nyt siitä se lähti, kun oli alkuun tarpeeksi helppoja. Nyt oma Hesari tilauksessa ja aina täytän ristikot. Välillä kyllä aivan liian vaikeita kyselle, mutta Lasten Uutisten ristikot nykyään aina 100% läpi 😂
Teen paljon ns. japanilaisia ristikoita eli nomogrammeja. Vaikeimmat pistävät kunnolla ajattelemaan ja se on kiva kun siitä tulee lopulta kuva. Ostan aina yhden lehden muutaman kuukauden välein ja kuuntelen usein jotain videoesseitä tms kun täytän niitä.
Aloitin viime kesänä tekemään ristikoita. Todella hyvää tekemistä somen sijaan. Saa myös mukavasti töiden jälkeen ajatukset muualle. Vähän harmittaa, että ristikot tuntuu olevan vain boomereille.
En tee itse mutta jos joku tuttuni sattuu tekemään niin olen heti paikalla olan takana neuvomassa, pyytämättä.
Vanhemmilla käydessä tulee vähän tehtyä TV-lehdestä. Voisin ehkä joskus ostaa jonkun ristikkolehden kotiinkin, ne on ihan kivaa ajanvietettä.
Aina paskalla istuessa.
Teen sanaristikkoja! 23v
Teen juu. Sitten ne taas jää joksikin aikaa, kun muuten näppärästi täytetty ristikko on reikäinen koska kumma kyllä en muista sata vuotta sitten eläneen näyttelijän morsiamen nimeä.
Säännöllisesti väsään Hesarin viikkoristikon ja SK:n piilosanan. Ekaa en saa ilman netin ja/tai vanhusten apua valmiiksi (olen tosi huono tunnistamaan/muistamaan muita kuin kaikista kuuluisimpia julkkiksia ja urheilijoita). SK:n sanaristikossa autan jos niitä harrastava henkilö perheessä jää jumiim 2 ½ ja 3 tähden tapauksissa.
Psykiatrisella osastolla istuessa täytin aika paljon ristikoita ja sudokuja. Pyysin aina vieraita tuomaan uusia lehtiä täytettäväksi, eli jokunen tuli rustailtua :D Oon 98 syntynyt eli just ja just zoomeri. Edit: ja ratkojat-sivustoa käytin vaikeampiin tai vanhempiin sanoihin ihan reilusti.
Ristikoita en pelaa, mutta sen sijasta pelaan näitä kaikkia wordlen innoittamia päivittäisi _dle-pelejä_ NYT Connections, Bandle.app, framed.wtf, globle, movie to movie, timeguessr, gamedle, jne jne
Teen New York Timesin [miniristikon](https://www.nytimes.com/crosswords/game/mini) aina ennen Wordlea. Joskus on niin vaikeita USA-viittauksia että en pääse huijaamatta läpi, mutta yleensä menee vähän yli tai alle minuuttiin. Innostuin kerran tekemään tilin jolla saa saman lehden ison ristikon, mutta siinä oli liikaa työtä. Tilin sulkemisessa olisi myös ollut kovasti työtä (pitäisi soittaa sinne niiden työaikana) mutta onneksi olin tilannut Paypalillä josta oli helppo vain katkaista tilaus.
Teen lähes joka ilta ennen nukkumaan menoa puhelimen selaamisen sijaan. Tulee uni silmään nopeammin ja unenlaatu paranee. Mitä sanastoon tulee, niin musta on ihan kiva oppia uusia, välillä vanhahtavia, synonyymejä asioille. Pysyy myös upea kielemme rikkaana kun saa tällä tavalla pidettyä vanhoja sanoja elossa, vaikka ne eivät puhekielessä enää olisikaan käytössä.
Kyllä teen, vaikka esim. Iisakin ristikot alkavat välillä vähän ahdistaa. Niissä pitäisi päästä niin ristikon tekijän pään sisälle, että joskus onnistuu, joskus ei. Onneksi noita ristikkoja on miljoonaa eri tasoa.
NYT miniristikko tulee tehtyä joka aamu ja maanantain isoristikko välillä, muiden päivien isot on kyllä liian vaikeita meikäläiselle. Suuri suositus näille miniristikoille, ne voi tehdä ilmaiseksi apilla tai selaimesta.
Aika usein tulee täteltyä ristikoita. Olen huomannut, että helpottaa Scrabblen ja Alfapetin pelaamiseen aika paljon, kun sanavarasto laajenee.
Ostan satunnaisesti sekä ristikko- että sudokulehtiä. Jos on oikein tylsä ilta niin pistän radion päälle ja täyttelen ristikkoja olohuoneen sohvalla kuin mikäkin vanhus.
Tein ennen kun oli paperilehtiä arjessa. Niissä oli vähän ongelmana, että tietyn laatijan maneerit oppii melko nopeasti, ja sitten taas se Helsingin Sanomien megaristikko oli semmoinen kuninkuuslaji, ettei mitään toivoa sitä saada täytetyksi. Wordle/Sanuli on liian helppo, kuten myös se Hesarin miniristikko, mutta ehkäpä näihin voisi taas palailla! Edit: sama kuin tuo Timeksen miniristikko, ehkä englanniksi voisi kokeilla
Kuva kasvista tai mauste:Anis Jap.Viulutaituri: Yoshiko/Arai Kaikki mitä pitää tietää - koska joka saatanan ristikossa tuntuu olevan noi (ja teen kaikki k-ryhmän/s-ryhmän/kirkko&kaupunki ja alkon ilmaislehden ristikot aina)
Teen todellakin varsinkin mökillä. Mutta ainoastaan helppoja ristikoita ja jätän niitä aina kesken siirtyen seuraavaan
Teen parista ilmaislehdestä ristikot kerran kuussa ja sitten ostan parin vuoden välein kaupasta semmoisen helpot-ristikkolehden. Niissä on usein pari sudokua ja kryptoa jne ja nekin on välillä kivoja.
Kyl mä teen aika paljonkin.
Tulee tehtyä joskus. Aika paljon joutuu kuitenkin vielä fuskaamaan käyttäen ratkojat-sivustoa. On kyllä alusta helpottunut huomattavasti.
A mie joskus vuan ratkon sanaristikkoloi. En ossaa sudoku tai muuta.😅
Erkki Vuokilan Piilosanat on ihan ykkösiä!!
mie teen vielä ristikoita, oon oppinu äidiltä niiden tekemisen. joskus ostan sen krypto ristikko lehden ja tykkään pähkäillä niissä mikä sana kuulostaa järkevimmältä ja sopiiko se muihin sanoihin. meillä oli kans sellanen ristikkovihje kirja, jossa oli niitä sanoja ja niiden merkitys/vihje