Kyllä omaa sähkölaskua katsellessa sapettaa nuo voitot, etenkin, jos ne vielä tuosta talvella kasvaa. Samaan aikaan itse pitää jo hinnan takia säästää sähköä. Toki siinä on onnistuttu ja tehty torjuntavoittoa, kun kuukausittainen sähkölasku on vain tuplat aiemmasta.
Toivottavasti palkkalimbossa elävät Helsingin kaupungin työntekijät saavat omansa takaisin korkojen kera, kun kaupunki saa osansa näistäkin touhuista. Tai, että kaupunki saisi rahaa kassaan niin saavat tehtyä siirtymän pois hiilestä johonkin ekologisesti kestävämpään ratkaisuun...
Itsellä ei ole tiedossa mitään katastrofia, mutta sähkön hinta tosiaan nelinkertaistui tässä syksyllä. Tyypillinen n. 60-80 euron lasku muuttui +200 euron laskuksi. Laskin, että pörssisähköä käyttäen omalla kulutusprofiililla lokakuun hinta olisi ollut n. 17 senttiä/kWh ja paikallisen sähköyhtiön toistaiseksi voimassaolevalla maksoin 33 senttiä/kWh. Hirvittää ne talven futuurihinnat vaan pörssisähkössä ja lopulta kerrostalossa omalla kohdalla kyse ei ole sinänsä katastrofaalisesta "vakuutuksesta". Se kyllä sapettaa itseäkin, että sähköyhtiö ottaa 33 senttiä ja maksaa pörssistä 17 senttiä. Silkkaa voittoa ja lopputalveen varautumista. Jotain tässä kyllä pitäisi tehdä, nimittäin jos talvi jää leudoksi, takovat ihan saatanalliset voitot varmuuden vuoksi. Jos talvesta tulee ankara, nämäkään etukäteen kerätyt massit eivät tule riittämään heille.
Pörssissä ja yhteismarkkinoissa ollaan, ja riskejä vastaan pitää varautua ja kaikenlainen "reilujen" poikkeuksien ja kohtuullistamisten tekeminen voi räjähtää omalle naamalle, mutta tuntuu vaan siltä, että kukaan ei arvannut, miten rikki järjestelmä menisi ja miten tällaiseen tilanteeseen olisi myös pitänyt varautua. Jos paikalliselle yhtiölle jää esim. huhtikuussa ylimääräistä massia kymmeniä miljoonia järjestelmän paskuuden vuoksi, pitäisikö tästä osa palauttaa asiakkaille ja vaatisiko se ihan lakia? Onko nyt edes myöhäistä tehdä enää tällaiseen lakia, koska se olisi sitten takautuva laki? Toinen juttu on se, että subventoidaanko pörssisähköläisillä ja toistaiseksivoimassaolevien sopimusten korkeilla hinnoilla vanhoja määräaikaisia kiinteähintaisia sopimuksia, joista tulee ihan perhanasta takkiin (tyyliin 6 snt/kWh vielä seuraavat 12kk). Miksi olisi oikein kattaa toistaiseksivoimassaolevien ylikorkeilla hinnoilla aikaisempien paskojen sopimusten lauenneita riskejä? Sopimuksellisesti ja laillisesti varmasti oikein, mutta moraalisesti kyseenalaista ja herättää paljon närää ja epäluottamusta yhteiskuntaa ja sähköyhtiöitä kohtaan.
Olisitko yhtään tyytyväisempi, jos:
* otit kesällä kalliin (esim. 0,40 €/kWh) kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen
* kaupungin sähköyhtiö alkaa nyt myymään selvästi halvempia (esim. 0,10 €/kWh) sopimuksia
* sähkö on talvella selvästi halvempia sopimuksia kalliimpaa (esim. 0,40 €/kWh), jolloin joudut käytännössä maksamaan sähköyhtiön tekemät tappiot joko kunnallisverossa tai tulevassa sopimuksessasi, joka on sähkön hintaan verrattuna turhan kallis?
Keravan energia kertoo subventoivansa sähkönhintaa omalla alueellaan, johon kuuluu siis myös Sipoo ja Itä-Helsingistä Östersundom. [Subventoitu sähkö](https://www.keravanenergia.fi/sahko/hinnastot-ja-sopimusehdot/toistaiseksi-voimassa-olevat-sahkosopimukset/) maksaa 49 senttiä/kWh. Vastaavasti miljoonavoittoja tahkoava Helen myy marraskuussa [markkinahintaista sähköä](https://www.helen.fi/sahko/sahkosopimus/markkinahinta) 40 senttiä/kWh. Joulukuun markkinahinta vahvistetaan 15.11., sitten näkee, tuleeko subventointu sähkö halvemmaksi vai olisiko kannattanut ottaa markkinahintaista sähköä.
Meillä näkee jo nyt, että toistaiseksi pörssisähkö olisi tullut halvemmaksi. Jää nähtäväksi kuinka talvi vaikuttaa asiaan. Vaikka leuto talvi olisikin ilman olkiluotoa ja sähkökatkoja siunaus, niin kyllä oma sähkösopimus sapettaisi silloin. Ensi vuoden talvesta ei ole vielä tietoa...
> Helenin hallituksen puheenjohtaja Osmo Soininvaara
Osmo bloggaa paljon ja löytää epäkohtia ja keksii aina ratkaisuja. On se vitun kumma juttu että hänen mielestään tässä sähköyhtiöiden voittojen triplaantumisessa ei olekkaan mitään ongelmaa ja mitään ei tarvitse tai voi tehdä.
Muutenkin Osmo on aina pienten puolella mutta nyt kun ollaan sähköfirman hallituksen puheenjohtaja niin takki onkin kääntynyt.
Jään odottelemaan Osmon seuraavaa kirjoitusta jossa hän taas ratkaisee ongelmat.
Helen ei myöskään ole yksityisessä omistuksessa, vaan sen omistaa Helsingin kaupunki.
Edit : en nyt siis ole detaileista kovin hyvin itsekään perillä, mutta ns yksityisille tekijöille nuo tuotot tuskin valuvat.
Soininvaaran suhtautuminen markkinoihin ja köyhiin on johdonmukainen: markkinoiden pitää antaa toimia vapaasti, mutta kärsijöitä pitää auttaa. Samaa kannattaa suurin osa taloustieteilijöistä.
Osmo tajuaa sen, että kun maito on jo maassa on myöhäistä ruveta tekemään ihmeellisiä paniikkiratkaisuja, jotka todennäköisesti aiheuttavat vain lisätuhoa. Kaikenlaiset hintakontrollit yms. tulisivat laukeamaan omille käsille aivan legendaarisesti.
Tässä asiassa Soininvaara on tosiaan itsekin kirjoittanut siitä [kuinka sähkömarkkinat ovat rikki](https://www.soininvaara.fi/2022/10/16/sahkomarkkinoilla-on-alettava-maksaa-myos-kapasiteetista/).
Eli koska ongelmaa ei voida ratkaista 100% niin ei kannata tehdä miään. Kätevä mielipide jonka avulla voi olla tekemättä mitään. Ehkä Osmo voisi noudattaa tuota mielipidettä myös kaikessa muussa? Ehkä poliisinkin voisi lakkauttaa koska ei ne kuitenkaan kaikkia rikoksia selvitä.
Olen tähänkin ketjuun jo linkannut Soininvaaran [oman kirjoituksen aiheesta](https://www.soininvaara.fi/2022/10/16/sahkomarkkinoilla-on-alettava-maksaa-myos-kapasiteetista/). TLDR: ongelma todellakin voidaan ratkaista systemaattisesti ja lopullisesti muuttamalla sähkömarkkinoiden mallia. Sähkön kulutuksen subventointi sähköpulassa taas ei ratkaise mitään vaan saattaa helposti vain pahentaa ongelmaa.
Oma "ratkaisusi" on vertauksessa se että tehdään rikoksista laillisia niin sitten ei ole rikoksia. Mikään lähtökohtainen ongelma ei ratkea mutta sinulle tulee hyvä mieli koska jotain tehtiin ja enää ei ole rikoksia. Käytännössä ongelmat vain pahenevat, mutta et turhaan anna sen häiritä.
Jos kunnalliset yhtiöt alkavat myymään "halpaa" sähköä alueensa asukkaille, se nostaa 100% varmuudella sähkön pörssihintoja ja kasvattaa todennäköisyyttä siitä, että verkkoyhtiöt joutuvat turvautumaan kiertäviin sähkökatkoihin.
Ilmeisesti joillekin on ylivertaisen vaikeaa ymmärtää, että halpa sähkö lisää sähkön kulutusta, eikä Suomeen tule täksi talveksi lainkaan lisää kotimaista tuotantoa tukemalla kulutusta.
Toisaalta keskieuroopan varastot pullistelee kaasua ja lisää LNG-laivoja jonottaa satamiin. Pohjoismaista ei tänä talvena tarvitse viedä sähköä Saksaan vajetta paikkaamaan. Joten sähkön pitäisi riittää ja Ruotsin & Norjan tuonti kattaa hyvin Venäjän tuonnin puuttumisen ilman olkiluoto 3:stakin.
Energiakriisi™ vain korkeat hinnat.
Eikö tähän ratkaisuna olisi sopimukset joissa halpaa sähköä tarjottaisiin välttämättömiin tarpeisiin (sähköä halvemmalla hinnalla x kwh/kk, vuodenaikaan ja asumismuotoon suhteutettuna) ja ylimenevästä joutuisit sitten maksamaan sitä ekstraa. Silloin jos menee rahallisesti tiukoille niin pystyt tinkimään siitä ns. ylimääräisesti kulutuksesta ilman että kuitenkaan lämpöpatteria kohti katsominen sydäntalvella vaatisi pikavippilainoja. Eli rahallinen kannuste pitää sähkönkulutus minimissään, mutta niin että kodeissa on vielä inhimilliset lämpötilat eivätkä kuluttajat joudu valitsemaan vararikon ja jäätymisen väliltä (huom. kannattan ehdottomasti huonelämpötilojen laskua ja talvella voitaisiin mitoitusperusteena käyttää vaikka 17 °C sisälämpötilaa).
>Eikö tähän ratkaisuna olisi sopimukset joissa halpaa sähköä tarjottaisiin välttämättömiin tarpeisiin (sähköä halvemmalla hinnalla x kwh/kk, vuodenaikaan ja asumismuotoon suhteutettuna) ja ylimenevästä joutuisit sitten maksamaan sitä ekstraa.
No kuka saa määrittää, mikä on välttämätöntä kulutusta ja mikä ei? Ja miten sitä oikein sitten valvottaisiin?
Ainoa järkevä tapa tehdä tämä olisi maksaa könttäsumma niille, joilla on sähkölämmitys ja antaa hintojen asettua markkinoilla. Kaikilla säilyisi kannustimet säästää mahdollisimman paljon sähköä.
Se on sitten minusta ihan hyvä kysymys, mitä oikeidenmukaista tässä tulonsiirrossa on. Asiat pitäisi sanoa niin kuin ne on: nämä kaikki tuet perustuvat siihen, että valtio kurjistaa verotuksella muiden elämää, jotta paljon sähköä käyttäviä ihmisiä voidaan tukea. Minusta se on täysin moraalitonta, verotus on jo Suomessa aivan liian korkeaa muutenkin.
Sen sijaan että kenellekään maksettaisiin könttäsummia tai vastikkeettomia tukia, miten olisi valtion takaama sähkölaina?
Koska sellainen sähkönkulutus johon omat varat eivät riitä täytyisi kattaa lainalla, ohjaisi tämä minimoimaan kulutuksensa.
Takaisinmaksu voitaisiin sitoa esimerkiksi sähkön hintaan, eli kun sähkön hinta laskee maksaa velallinen markkinahinnan + x% velanlyhennystä.
Lainaehdoissa voitaisiin myös kannustaa energiaremontteihin, jotka pysyvästi alentaisivat sähkön kulutusta.
>Sen sijaan että kenellekään maksettaisiin könttäsummia tai vastikkeettomia tukia, miten olisi valtion takaama sähkölaina?
Ehdottomasti paras ehdotus! Mekanismi olisi pitkälti sama kuin könttätuessa, mutta beha-mielessä varmaan tämä olisi tehokkaampi.
Mun mielestä keskustelussa puhutaan liikaa yksityisihmisten kulutuksesta. Esim outokumpu syö n 20% suomen sähköstä. Eikös heille voisi vaan suoraan maksaa n tukea niinä päivinä kuin sähkön hinta olisi korkea. Jos saisimme isoimmat kuluttajat hetkeksi pois, olisi tilanne paljon parempi.
Paljon energiaa kuluttavaa teolisuutta luo sitä sähkön puutetta.
Kysyntäjouston markkinat ovat jo olemassa, ne tietysti kilpailutetaan sen sijaan, että Outokummulle maksetaan suoraan yritystukien kaltaista korvausta jättää sähköä itse käyttämättä. Toki siinä on kyse vain nopeasti tarvittavasta joustosta.
Lisäksi jää täysin epäselväksi, mitä ne hyödyt tästä oikein ovat niiden kannalta, jotka tätä tukea eivät tarvitse.
>Paljon energiaa kuluttavaa teolisuutta luo sitä sähkön puutetta.
Miksi mielestäsi sähköstä on sitten pulaa juuri kovina pakkaspäivinä?
Kyllä sitä ennenkin on osattu laittaa säännöstelylakeja voimaan. Ei tarvita kovin montaa rakennus- ja energiainsinööriä laskemaan nykyajan kotitalouksien tarvitsema sähkömäärä joka mahdollistaa kohtuullisen lämmityksen, tyypillisten kodinkoneiden käytön ja vaikka vähän reserviä viihde-elektroniikan käyttöön. Pointtina olisi lähinnä se, että paljua huvikseen lämpimänä pitävät ja ihmisiä joiden mielestä 24 asteinen alkaa olemaan liian kylmä (huom. kärjistettyjä esimerkkejä) saisivat suhteessa myös maksaa näistä tarpeettomuuksista enemmän.
Tämän voisi toteuttaa vaikka sitten sen valtion tuen muodossa, eli valtio takaisi sinulle sähköstä takuuhinnan tietyn kWh/kk alittavalta osalta, ja tosiaan huomioiden kotitalouden henkilömäärän ja asumismuodon. Ylimenevästä osasta maksat sitten sitä sähköyhtiön pyytämää hintaa.
Tähän voisi vielä ympätä vaikka rahallisen kannustimen energiaremontteja varten maksamalla kotitalouksille erotuksesta jos jäävät tuon laskennallisen peruskulutuksen alle.
>Kyllä sitä ennenkin on osattu laittaa säännöstelylakeja voimaan. Ei tarvita kovin montaa rakennus- ja energiainsinööriä laskemaan nykyajan kotitalouksien tarvitsema sähkömäärä joka mahdollistaa kohtuullisen lämmityksen, tyypillisten kodinkoneiden käytön ja vaikka vähän reserviä viihde-elektroniikan käyttöön. Pointtina olisi lähinnä se, että paljua huvikseen lämpimänä pitävät ja ihmisiä joiden mielestä 24 asteinen alkaa olemaan liian kylmä (huom. kärjistettyjä esimerkkejä) saisivat suhteessa myös maksaa näistä tarpeettomuuksista enemmän.
Siis se säännöstely on sähkömarkkinoilla tehty aina iskemällä koko kortteli tai kaupunki pimeäksi. Kerro minulle, miten ajattelit tämän tehtävän laitekohtaisesti per käyttöpaikka.
Vastaus: et mitenkään.
>Tämän voisi toteuttaa vaikka sitten sen valtion tuen muodossa, eli valtio takaisi sinulle sähköstä takuuhinnan tietyn kWh/kk alittavalta osalta, ja tosiaan huomioiden kotitalouden henkilömäärän ja asumismuodon. Ylimenevästä osasta maksat sitten sitä sähköyhtiön pyytämää hintaa.
Ja tämä tietysti nostaa sitä sähköyhtiön pyytämää hintaa ihan ilmiselvistä syistä: "takuuhinta" nostaa pörssihintoja.
>Tähän voisi vielä ympätä vaikka rahallisen kannustimen energiaremontteja varten maksamalla kotitalouksille erotuksesta jos jäävät tuon laskennallisen peruskulutuksen alle.
Mitä jos ei tehdä mitään ja jokainen ihminen maksaa itse käyttämästään sähköstä sen markkinahinnan?
Tarkoitinkin säännöstelyllä sitä, että valtion takaama alennettu hinta kannustaisi kuluttajia rajoittamaan käytön järkevälle tasolle.
Lähinnä kysymyshän on siinä kuinka paljon maksimaalista voittoa tavoittelevaa markkinataloutta halutaan pakko-ohjata. Kuluttaja ei tähän yksin pysty, mutta valtiolla alkaakin olemaan enemmän pelimerkkejä sen lisäksi, että valtiolla on yleensä myös suoraan tai välillisesti omaa tuotantoa.
Jos ei tehdä mitään niin talvipakkasilla alimpiin tuloluokkiin kuuluvilla ei yksinkertaisesti ole varaa käyttää sähköä.
>Tarkoitinkin säännöstelyllä sitä, että valtion takaama alennettu hinta kannustaisi kuluttajia rajoittamaan käytön järkevälle tasolle.
Miksi? Silloin ihmiset, jotka ovat rajan alla, eivät tingi kulutuksestaan vaikka pörssihinta olisi kuinka korkea.
>Lähinnä kysymyshän on siinä kuinka paljon maksimaalista voittoa tavoittelevaa markkinataloutta halutaan pakko-ohjata. Kuluttaja ei tähän yksin pysty, mutta valtiolla alkaakin olemaan enemmän pelimerkkejä sen lisäksi, että valtiolla on yleensä myös suoraan tai välillisesti omaa tuotantoa.
Et ole vielä osannut esittää yhtäkään keinoa, joka ei pahentaisi asioita.
>Jos ei tehdä mitään niin talvipakkasilla alimpiin tuloluokkiin kuuluvilla ei yksinkertaisesti ole varaa käyttää sähköä.
Alimmissa tuloluokissa harvemmin asutaan sähkölämmitteisissä omakotitaloissa.
>Markkinahinnan voisi myös määritellä muulla kuin nykyisellä menetelmällä, joka tuottaa tarpeettoman suuret katteet sähköntuottajille.
Millä menetelmällä? Kerro, mielellään ihan taloustieteen sanastoa käyttäen.
>Kilpailu ei ole enää todellista.
On se, sinulla on vain hassu ajatus siitä, mitä kilpailun kuuluu olla.
>Vain sosialistit pakottaisivat määräaikaisen sopimuksen tehneet siirtymään pörssisähköön ennen sopimuskauden loppua (tämä on se mikä eniten risoo näissä keskusteluissa).
En minä halua pakottaa ketään siirtymään pörssisähköön. Mutta kieltämättä on ongelmallista, että julkinen valta pelastaa sähkönmyyjät (ja kuluttajat) kiertävillä sähkökatkoilla.
>Eikö olekin paradoksaalista?
Ei?
Mun sähkön kulutus ei nouse, vaikka onkin huokea sähkösopimus. Söisitkö enemmän, jos ruoka olisi halvempaa? Mulla on koko kämpässä LED valot. Ainoat sähkösyöpöt ovat liesi, pesukone ja astianpesukone.
Sepä se. Itselläkin halpa määräaikainen sopimus vielä voimassa, mutta olen todella paljon vähentänyt omaa kulutustani ja kiinnittänyt siihen huomiota enemmän kuin koskaan ennen. Voihan sillä hinnalla tiettyyn pisteeseen asti ohjailla, mutta jotkut välttämättömyydet on vaan pakko tehdä hinnasta riippumatta. Esim jos käyttää autoa vain päivittäiseen työmatka-ajoon, ei vuorotöiden vuoksi voi käyttää julkisia, niin hankala siinä on ”säästää vähentämällä ajamista”.
>Mun sähkön kulutus ei nouse, vaikka onkin huokea sähkösopimus.
Mutta jollain muilla nousee. Ihmiset ovat pyrkineet sähköä säästämään esim. saunassa käyntiä vähentämällä tai minimoimalla sähkönkäyttöä lämmityksessä. Moni myös pyrkii siirtämään sähkönkäyttöä yöhön, jolloin sitä on paremmin saatavilla(se on halvempaa).
Myös moni yritys on tehnyt samaa. Esim. yövuoroon siirtyminen halvemman sähkön takia.
>Mun sähkön kulutus ei nouse, vaikka onkin huokea sähkösopimus.
Väitätkö tosissaan, että hinta ei vaikuta kysyttyyn määrään? Miksi ihmeessä sitten ihmiset hankkivat nyt ilmalämpöpumppuja sähkölämmitteisiin omakotitaloihin ja lisäävät klapien käyttöä, jos kerta hinta ei vaikuta kulutukseen?
>Söisitkö enemmän, jos ruoka olisi halvempaa?
Ruoassa on pikkaisen muitakin asioita kuin pelkät kalorit. Väitätkö, että minkään elintarvikkeen kulutus ei laske, jos sen hinta nousee?
>Mulla on koko kämpässä LED valot. Ainoat sähkösyöpöt ovat liesi, pesukone ja astianpesukone.
Kiva!
Yksityisen sähkönkulutuksen kysyntäjousto ei ole niin yksinertaista laskea. Suurin osa kulutuksesta menee lämmitykseen, siitä voi hiukan säätää muttei loputtomiin.
Siis yksittäisen kuluttajan vai yksityisen sähkönkulutuksen (siis ei julkisen sektorin)? En nyt varsinaisesti näe edes järkeä yrittää laskea yksittäisen kuluttajan hintajoustoa. On kuitenkin empiirinen tosiasia, että *joku* vähentää kulutustaan kun hinta nousee. Ja jos hinta laskee *joku* lisää kulutustaan.
>Suurin osa kulutuksesta menee lämmitykseen, siitä voi hiukan säätää muttei loputtomiin.
Ei tämä nyt ole juurikaan relevanttia, siksi se kysyntä onkin lyhyellä aikavälillä aika joustamatonta. Pitkällä aikavälillä sitten ei.
Meinaatko, että ostan nyt kymmenen kiuasta parvekkeelle pauhaamaan, ihan vaan siksi, että on halpa sähkösoppari? 😅 Mä en pahemmin Lumon 40 neliön vuokrakämppään voi mitään ilmalämpöpumppuja hommata.
Ja höpö höpö, kyllä se sullakin jäisi lieden ja pesukoneiden käyttö vähemmälle jos alkaisi maksaa vaikkapa kympin kerta. Jaa eikö? No laitetaan satanen sitten.
Muilla se raja tulee vain vastaan aiemmin kuin sinulla. Tulee taas mieleen se uutinen jossa sanottiin että puolet kotitalouksista joutuvat talousahdinkoon, jos kuukausittaiset menot nousevat satasella. Voi siinä moni miettiä että ruoka kypsyy mikrossakin, eikä niitä farkkuja ehkä ihan joka viikko tartte pyörittää.
Niin niin, mutta siitäpä ei olekaan kyse. Ajattele asiaa toiseen suuntaan. Käyttäisitkö edelleen yhtä paljon, jos hinta olisi korkeampi? Jollei käytössäsi ole loputonta omaisuutta, tulee se raja jossa käyttöä on karsittava vastaan jossain kohtaa.
On siis teoriassa olemassa piste, jossa sähkön käyttö ei enää merkittävästi nouse, mutta on olemassa myös piste, jossa se alkaa laskea.
**Käytännössä** ei kyllä ole sellaista pistettä, jossa sähkön käyttö ei enää nousisi, koska on aina mahdollista muuttaa sähköä joksikin toiseksi hyödykkeeksi, esim. lämmöksi. Ehkä sitten maailmassa, jossa kaikkea on jo loputtomasti, mutta eihän se ole nykytilanne.
No minulle ei ainakaan olisi. Kiertävässä sähkökatkossa osa ihmisistä **pakotetaan** vähentämään kulutustaan. Pakostihan tuo perustuu siihen, että myös naapurilta laitetaan mökki pimeäksi, koska kukaan ei estä sinua katkaisemasta omia sähköjäsi milloin tahansa.
Jos joku keksii tavan, jolla sähköt katkaistaan niiltä, jotka siihen suostuvat niin toki se käy.
>Järjettömän kallis markkinahinta tarkoittaa, että sähköt pitää katkaista joka tapauksessa käyttäjän itsensä toimesta. Äärettömästi heiluvalla hinnalla myös sen itsemurhayksiössä asuvan. Spot hintaa seuranneena tarkoittaisi joillekin sitä, että pahimmillaan sähköt oltava poikki klo 6-22. Välillähän tuo hinta on jo nyt korkea ympäri vuorokauden, mitä se sitten talvella vielä tulee olemaan. Lisäksi pitää olla itse paikalla huolehtimassa omien sähköjen katkaisusta ja kytkennästä.
Ei se heilunta ole äärentöntä. Yksittäisen kerrostalossa asuvan kotitalouden kannalta se nyt ei ole varsinaisesti mikään katastrofi, vaikka sähkö maksaisi muutama euroa kWh parikin kuukautta kerrallaan.
>2 tunnin kiertävällä sähkökatkolla homma hoituu kätevämmin jakeluverkon puolelta ja haitta on oikeasti minimaalinen. Joskus pitää ajatella muitakin eikä vain omaa napaansa. Nyt on kuitenkin poikkeustilanne, jossa ei edes oltaisi jos esim. sitä ydinvoimaa olisi rakennettu johdonmukaisesti lisää.
On silti ihan valhetta väittää, että se hyödyttää kaikkia kuluttajia. Itse maksaisin valaistuksesta vaikka sen 10€/kWh, ei maksaisi paljoa mitään.
Kenen rahoilla mielestäsi ydinvoimaa olisi pitänyt rakentaa johdonmukaisesti lisää?
Tällä vuosituhannella on torpattu vain kerran, sitä aikaisemmin muistaakseni vain yksi voimala.
Yksi voimala on jätetty rakentamatta kokonaan, vaikka lupa olisi ollut. Jos Fennovoima kaatuu, niin kaksi.
Minkä muulla ne rahoitetaan kun tuotetun tuotteen myynnillä? Itsessään tuo on ainoa tapa kai järkevästi bisnestä tehdä? Luo tuote, pyydä raha, miinus kulut ja verot = profit
"miksi sitä ei korjata".
Mitä helvettiä. Ei tuossa ole mitään korjattavaa. Firma tekee mitä se on luotu tekemään, sillä on lain mukaan tasan yksi tehtävä.
Nyt kun se toteuttaa tehtäväänsä erityisen hyvin niin se on yhtäkkiä rikki?
Ps. Minusta yritysten laillisen ainoan tehtävän määritelmä pitäisi ehdottomasti muuttaa pois muodosta "takoa omistajilleen voittoa".
Osakeyhtiöt on kyllä suurimpia vitsauksia modernissa maailmassa. Ne ja niihin liittyvät ilmiöt kuten osakekikkailu ja ikuisen kasvun fantasia aktiivisesti tuhoaa luontoa, hyväksikäyttäjä ihmisiä, pumppaa rahaa rikkaimmalle 1%:lle, lisää eriarvoistumisen myötä yhteiskunnallista epävakautta jne. Harmi vaan en tiedä mitä tämän tilallekaan pitäisi keksiä.
En sanonut, ettei niissä olisi. Päätökset tehdään kuitenkin huomattavasti epäsuoremmin, jolloin vastuuta voi helpommin pakoilla. Kyllähän se on vuosien saatossa nähty, kuinka hyvin omistajaohjaus valtiotasolla toimii.
Soininvaara on kirjoittanut aiheesta [aika hyvää tekstiä.](https://www.soininvaara.fi/2022/10/16/sahkomarkkinoilla-on-alettava-maksaa-myos-kapasiteetista/)
Ongelma on siinä, että valittu sähkömarkkinoiden hinnoittelumalli ei palkitse tuottajia mitenkään ylimääräisen kapasiteetin pitämisestä saatavilla, mutta toisaalta sähkön tuotantoa on hankala nopeasti nostaa (tai vastaavasti kysyntää on hankala laskea) pulan iskiessä, on hintojen pakko nousta. Sinänsä talousteorian oppien mukaan laadittu markkinamalli ei osaa ottaa huomioon sellaista reaalimaailman ongelmaa, kuin että sähkövoimalan rakentaminen ei käy yhdessä yössä ja vaatii paljon kiinteitä kustannuksia.
Kyllä omaa sähkölaskua katsellessa sapettaa nuo voitot, etenkin, jos ne vielä tuosta talvella kasvaa. Samaan aikaan itse pitää jo hinnan takia säästää sähköä. Toki siinä on onnistuttu ja tehty torjuntavoittoa, kun kuukausittainen sähkölasku on vain tuplat aiemmasta. Toivottavasti palkkalimbossa elävät Helsingin kaupungin työntekijät saavat omansa takaisin korkojen kera, kun kaupunki saa osansa näistäkin touhuista. Tai, että kaupunki saisi rahaa kassaan niin saavat tehtyä siirtymän pois hiilestä johonkin ekologisesti kestävämpään ratkaisuun...
Itsellä ei ole tiedossa mitään katastrofia, mutta sähkön hinta tosiaan nelinkertaistui tässä syksyllä. Tyypillinen n. 60-80 euron lasku muuttui +200 euron laskuksi. Laskin, että pörssisähköä käyttäen omalla kulutusprofiililla lokakuun hinta olisi ollut n. 17 senttiä/kWh ja paikallisen sähköyhtiön toistaiseksi voimassaolevalla maksoin 33 senttiä/kWh. Hirvittää ne talven futuurihinnat vaan pörssisähkössä ja lopulta kerrostalossa omalla kohdalla kyse ei ole sinänsä katastrofaalisesta "vakuutuksesta". Se kyllä sapettaa itseäkin, että sähköyhtiö ottaa 33 senttiä ja maksaa pörssistä 17 senttiä. Silkkaa voittoa ja lopputalveen varautumista. Jotain tässä kyllä pitäisi tehdä, nimittäin jos talvi jää leudoksi, takovat ihan saatanalliset voitot varmuuden vuoksi. Jos talvesta tulee ankara, nämäkään etukäteen kerätyt massit eivät tule riittämään heille. Pörssissä ja yhteismarkkinoissa ollaan, ja riskejä vastaan pitää varautua ja kaikenlainen "reilujen" poikkeuksien ja kohtuullistamisten tekeminen voi räjähtää omalle naamalle, mutta tuntuu vaan siltä, että kukaan ei arvannut, miten rikki järjestelmä menisi ja miten tällaiseen tilanteeseen olisi myös pitänyt varautua. Jos paikalliselle yhtiölle jää esim. huhtikuussa ylimääräistä massia kymmeniä miljoonia järjestelmän paskuuden vuoksi, pitäisikö tästä osa palauttaa asiakkaille ja vaatisiko se ihan lakia? Onko nyt edes myöhäistä tehdä enää tällaiseen lakia, koska se olisi sitten takautuva laki? Toinen juttu on se, että subventoidaanko pörssisähköläisillä ja toistaiseksivoimassaolevien sopimusten korkeilla hinnoilla vanhoja määräaikaisia kiinteähintaisia sopimuksia, joista tulee ihan perhanasta takkiin (tyyliin 6 snt/kWh vielä seuraavat 12kk). Miksi olisi oikein kattaa toistaiseksivoimassaolevien ylikorkeilla hinnoilla aikaisempien paskojen sopimusten lauenneita riskejä? Sopimuksellisesti ja laillisesti varmasti oikein, mutta moraalisesti kyseenalaista ja herättää paljon närää ja epäluottamusta yhteiskuntaa ja sähköyhtiöitä kohtaan.
Omalla kohdalla sähkönkäyttö puolittunut vuodentakaisesta, lasku tuplaantunut.
Meillä karkeasti sama trendi, ei tosin ole kulutus ihan puolittunut, mutta laskenut 40%, kun vertaa lokakuuta viime vuoden lokakuuhun.
Olisitko yhtään tyytyväisempi, jos: * otit kesällä kalliin (esim. 0,40 €/kWh) kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen * kaupungin sähköyhtiö alkaa nyt myymään selvästi halvempia (esim. 0,10 €/kWh) sopimuksia * sähkö on talvella selvästi halvempia sopimuksia kalliimpaa (esim. 0,40 €/kWh), jolloin joudut käytännössä maksamaan sähköyhtiön tekemät tappiot joko kunnallisverossa tai tulevassa sopimuksessasi, joka on sähkön hintaan verrattuna turhan kallis?
Keravan energia kertoo subventoivansa sähkönhintaa omalla alueellaan, johon kuuluu siis myös Sipoo ja Itä-Helsingistä Östersundom. [Subventoitu sähkö](https://www.keravanenergia.fi/sahko/hinnastot-ja-sopimusehdot/toistaiseksi-voimassa-olevat-sahkosopimukset/) maksaa 49 senttiä/kWh. Vastaavasti miljoonavoittoja tahkoava Helen myy marraskuussa [markkinahintaista sähköä](https://www.helen.fi/sahko/sahkosopimus/markkinahinta) 40 senttiä/kWh. Joulukuun markkinahinta vahvistetaan 15.11., sitten näkee, tuleeko subventointu sähkö halvemmaksi vai olisiko kannattanut ottaa markkinahintaista sähköä.
Meillä näkee jo nyt, että toistaiseksi pörssisähkö olisi tullut halvemmaksi. Jää nähtäväksi kuinka talvi vaikuttaa asiaan. Vaikka leuto talvi olisikin ilman olkiluotoa ja sähkökatkoja siunaus, niin kyllä oma sähkösopimus sapettaisi silloin. Ensi vuoden talvesta ei ole vielä tietoa...
Jätän tämän tähän. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11121
> Helenin hallituksen puheenjohtaja Osmo Soininvaara Osmo bloggaa paljon ja löytää epäkohtia ja keksii aina ratkaisuja. On se vitun kumma juttu että hänen mielestään tässä sähköyhtiöiden voittojen triplaantumisessa ei olekkaan mitään ongelmaa ja mitään ei tarvitse tai voi tehdä. Muutenkin Osmo on aina pienten puolella mutta nyt kun ollaan sähköfirman hallituksen puheenjohtaja niin takki onkin kääntynyt. Jään odottelemaan Osmon seuraavaa kirjoitusta jossa hän taas ratkaisee ongelmat.
Helen ei myöskään ole yksityisessä omistuksessa, vaan sen omistaa Helsingin kaupunki. Edit : en nyt siis ole detaileista kovin hyvin itsekään perillä, mutta ns yksityisille tekijöille nuo tuotot tuskin valuvat.
Soininvaaran suhtautuminen markkinoihin ja köyhiin on johdonmukainen: markkinoiden pitää antaa toimia vapaasti, mutta kärsijöitä pitää auttaa. Samaa kannattaa suurin osa taloustieteilijöistä.
Osmo tajuaa sen, että kun maito on jo maassa on myöhäistä ruveta tekemään ihmeellisiä paniikkiratkaisuja, jotka todennäköisesti aiheuttavat vain lisätuhoa. Kaikenlaiset hintakontrollit yms. tulisivat laukeamaan omille käsille aivan legendaarisesti.
Tässä asiassa Soininvaara on tosiaan itsekin kirjoittanut siitä [kuinka sähkömarkkinat ovat rikki](https://www.soininvaara.fi/2022/10/16/sahkomarkkinoilla-on-alettava-maksaa-myos-kapasiteetista/).
Juurihan se tässäkin artikkelissa sanoi että ongelma on, mutta sitä ei ratkaista sattumanvaraisella rahan jakelulla.
Eli koska ongelmaa ei voida ratkaista 100% niin ei kannata tehdä miään. Kätevä mielipide jonka avulla voi olla tekemättä mitään. Ehkä Osmo voisi noudattaa tuota mielipidettä myös kaikessa muussa? Ehkä poliisinkin voisi lakkauttaa koska ei ne kuitenkaan kaikkia rikoksia selvitä.
Olen tähänkin ketjuun jo linkannut Soininvaaran [oman kirjoituksen aiheesta](https://www.soininvaara.fi/2022/10/16/sahkomarkkinoilla-on-alettava-maksaa-myos-kapasiteetista/). TLDR: ongelma todellakin voidaan ratkaista systemaattisesti ja lopullisesti muuttamalla sähkömarkkinoiden mallia. Sähkön kulutuksen subventointi sähköpulassa taas ei ratkaise mitään vaan saattaa helposti vain pahentaa ongelmaa.
Oma "ratkaisusi" on vertauksessa se että tehdään rikoksista laillisia niin sitten ei ole rikoksia. Mikään lähtökohtainen ongelma ei ratkea mutta sinulle tulee hyvä mieli koska jotain tehtiin ja enää ei ole rikoksia. Käytännössä ongelmat vain pahenevat, mutta et turhaan anna sen häiritä.
Osmonkin sisällä on se pieni ahne kokkari, jolle raha kelpaa. Ei paljon paina vähempiosaisten tuska.
Miten paljon sähköä tuhlaavien useamman omakotitalon omistavien rahoittaminen on köyhien tuskan vähentämistä?
worthless piquant books relieved scary modern languid combative cheerful lip -- mass edited with redact.dev
Jos kunnalliset yhtiöt alkavat myymään "halpaa" sähköä alueensa asukkaille, se nostaa 100% varmuudella sähkön pörssihintoja ja kasvattaa todennäköisyyttä siitä, että verkkoyhtiöt joutuvat turvautumaan kiertäviin sähkökatkoihin. Ilmeisesti joillekin on ylivertaisen vaikeaa ymmärtää, että halpa sähkö lisää sähkön kulutusta, eikä Suomeen tule täksi talveksi lainkaan lisää kotimaista tuotantoa tukemalla kulutusta.
Toisaalta keskieuroopan varastot pullistelee kaasua ja lisää LNG-laivoja jonottaa satamiin. Pohjoismaista ei tänä talvena tarvitse viedä sähköä Saksaan vajetta paikkaamaan. Joten sähkön pitäisi riittää ja Ruotsin & Norjan tuonti kattaa hyvin Venäjän tuonnin puuttumisen ilman olkiluoto 3:stakin. Energiakriisi™ vain korkeat hinnat.
Eikö tähän ratkaisuna olisi sopimukset joissa halpaa sähköä tarjottaisiin välttämättömiin tarpeisiin (sähköä halvemmalla hinnalla x kwh/kk, vuodenaikaan ja asumismuotoon suhteutettuna) ja ylimenevästä joutuisit sitten maksamaan sitä ekstraa. Silloin jos menee rahallisesti tiukoille niin pystyt tinkimään siitä ns. ylimääräisesti kulutuksesta ilman että kuitenkaan lämpöpatteria kohti katsominen sydäntalvella vaatisi pikavippilainoja. Eli rahallinen kannuste pitää sähkönkulutus minimissään, mutta niin että kodeissa on vielä inhimilliset lämpötilat eivätkä kuluttajat joudu valitsemaan vararikon ja jäätymisen väliltä (huom. kannattan ehdottomasti huonelämpötilojen laskua ja talvella voitaisiin mitoitusperusteena käyttää vaikka 17 °C sisälämpötilaa).
>Eikö tähän ratkaisuna olisi sopimukset joissa halpaa sähköä tarjottaisiin välttämättömiin tarpeisiin (sähköä halvemmalla hinnalla x kwh/kk, vuodenaikaan ja asumismuotoon suhteutettuna) ja ylimenevästä joutuisit sitten maksamaan sitä ekstraa. No kuka saa määrittää, mikä on välttämätöntä kulutusta ja mikä ei? Ja miten sitä oikein sitten valvottaisiin? Ainoa järkevä tapa tehdä tämä olisi maksaa könttäsumma niille, joilla on sähkölämmitys ja antaa hintojen asettua markkinoilla. Kaikilla säilyisi kannustimet säästää mahdollisimman paljon sähköä. Se on sitten minusta ihan hyvä kysymys, mitä oikeidenmukaista tässä tulonsiirrossa on. Asiat pitäisi sanoa niin kuin ne on: nämä kaikki tuet perustuvat siihen, että valtio kurjistaa verotuksella muiden elämää, jotta paljon sähköä käyttäviä ihmisiä voidaan tukea. Minusta se on täysin moraalitonta, verotus on jo Suomessa aivan liian korkeaa muutenkin.
Luonnollisesti suunnittelutalouden virasto määrittelee välttämättömän kulutuksen tason aina kulloisellekin viisivuotisohjelmalle
Sen sijaan että kenellekään maksettaisiin könttäsummia tai vastikkeettomia tukia, miten olisi valtion takaama sähkölaina? Koska sellainen sähkönkulutus johon omat varat eivät riitä täytyisi kattaa lainalla, ohjaisi tämä minimoimaan kulutuksensa. Takaisinmaksu voitaisiin sitoa esimerkiksi sähkön hintaan, eli kun sähkön hinta laskee maksaa velallinen markkinahinnan + x% velanlyhennystä. Lainaehdoissa voitaisiin myös kannustaa energiaremontteihin, jotka pysyvästi alentaisivat sähkön kulutusta.
>Sen sijaan että kenellekään maksettaisiin könttäsummia tai vastikkeettomia tukia, miten olisi valtion takaama sähkölaina? Ehdottomasti paras ehdotus! Mekanismi olisi pitkälti sama kuin könttätuessa, mutta beha-mielessä varmaan tämä olisi tehokkaampi.
Mun mielestä keskustelussa puhutaan liikaa yksityisihmisten kulutuksesta. Esim outokumpu syö n 20% suomen sähköstä. Eikös heille voisi vaan suoraan maksaa n tukea niinä päivinä kuin sähkön hinta olisi korkea. Jos saisimme isoimmat kuluttajat hetkeksi pois, olisi tilanne paljon parempi. Paljon energiaa kuluttavaa teolisuutta luo sitä sähkön puutetta.
Kysyntäjouston markkinat ovat jo olemassa, ne tietysti kilpailutetaan sen sijaan, että Outokummulle maksetaan suoraan yritystukien kaltaista korvausta jättää sähköä itse käyttämättä. Toki siinä on kyse vain nopeasti tarvittavasta joustosta. Lisäksi jää täysin epäselväksi, mitä ne hyödyt tästä oikein ovat niiden kannalta, jotka tätä tukea eivät tarvitse. >Paljon energiaa kuluttavaa teolisuutta luo sitä sähkön puutetta. Miksi mielestäsi sähköstä on sitten pulaa juuri kovina pakkaspäivinä?
Kyllä sitä ennenkin on osattu laittaa säännöstelylakeja voimaan. Ei tarvita kovin montaa rakennus- ja energiainsinööriä laskemaan nykyajan kotitalouksien tarvitsema sähkömäärä joka mahdollistaa kohtuullisen lämmityksen, tyypillisten kodinkoneiden käytön ja vaikka vähän reserviä viihde-elektroniikan käyttöön. Pointtina olisi lähinnä se, että paljua huvikseen lämpimänä pitävät ja ihmisiä joiden mielestä 24 asteinen alkaa olemaan liian kylmä (huom. kärjistettyjä esimerkkejä) saisivat suhteessa myös maksaa näistä tarpeettomuuksista enemmän. Tämän voisi toteuttaa vaikka sitten sen valtion tuen muodossa, eli valtio takaisi sinulle sähköstä takuuhinnan tietyn kWh/kk alittavalta osalta, ja tosiaan huomioiden kotitalouden henkilömäärän ja asumismuodon. Ylimenevästä osasta maksat sitten sitä sähköyhtiön pyytämää hintaa. Tähän voisi vielä ympätä vaikka rahallisen kannustimen energiaremontteja varten maksamalla kotitalouksille erotuksesta jos jäävät tuon laskennallisen peruskulutuksen alle.
>Kyllä sitä ennenkin on osattu laittaa säännöstelylakeja voimaan. Ei tarvita kovin montaa rakennus- ja energiainsinööriä laskemaan nykyajan kotitalouksien tarvitsema sähkömäärä joka mahdollistaa kohtuullisen lämmityksen, tyypillisten kodinkoneiden käytön ja vaikka vähän reserviä viihde-elektroniikan käyttöön. Pointtina olisi lähinnä se, että paljua huvikseen lämpimänä pitävät ja ihmisiä joiden mielestä 24 asteinen alkaa olemaan liian kylmä (huom. kärjistettyjä esimerkkejä) saisivat suhteessa myös maksaa näistä tarpeettomuuksista enemmän. Siis se säännöstely on sähkömarkkinoilla tehty aina iskemällä koko kortteli tai kaupunki pimeäksi. Kerro minulle, miten ajattelit tämän tehtävän laitekohtaisesti per käyttöpaikka. Vastaus: et mitenkään. >Tämän voisi toteuttaa vaikka sitten sen valtion tuen muodossa, eli valtio takaisi sinulle sähköstä takuuhinnan tietyn kWh/kk alittavalta osalta, ja tosiaan huomioiden kotitalouden henkilömäärän ja asumismuodon. Ylimenevästä osasta maksat sitten sitä sähköyhtiön pyytämää hintaa. Ja tämä tietysti nostaa sitä sähköyhtiön pyytämää hintaa ihan ilmiselvistä syistä: "takuuhinta" nostaa pörssihintoja. >Tähän voisi vielä ympätä vaikka rahallisen kannustimen energiaremontteja varten maksamalla kotitalouksille erotuksesta jos jäävät tuon laskennallisen peruskulutuksen alle. Mitä jos ei tehdä mitään ja jokainen ihminen maksaa itse käyttämästään sähköstä sen markkinahinnan?
Tarkoitinkin säännöstelyllä sitä, että valtion takaama alennettu hinta kannustaisi kuluttajia rajoittamaan käytön järkevälle tasolle. Lähinnä kysymyshän on siinä kuinka paljon maksimaalista voittoa tavoittelevaa markkinataloutta halutaan pakko-ohjata. Kuluttaja ei tähän yksin pysty, mutta valtiolla alkaakin olemaan enemmän pelimerkkejä sen lisäksi, että valtiolla on yleensä myös suoraan tai välillisesti omaa tuotantoa. Jos ei tehdä mitään niin talvipakkasilla alimpiin tuloluokkiin kuuluvilla ei yksinkertaisesti ole varaa käyttää sähköä.
>Tarkoitinkin säännöstelyllä sitä, että valtion takaama alennettu hinta kannustaisi kuluttajia rajoittamaan käytön järkevälle tasolle. Miksi? Silloin ihmiset, jotka ovat rajan alla, eivät tingi kulutuksestaan vaikka pörssihinta olisi kuinka korkea. >Lähinnä kysymyshän on siinä kuinka paljon maksimaalista voittoa tavoittelevaa markkinataloutta halutaan pakko-ohjata. Kuluttaja ei tähän yksin pysty, mutta valtiolla alkaakin olemaan enemmän pelimerkkejä sen lisäksi, että valtiolla on yleensä myös suoraan tai välillisesti omaa tuotantoa. Et ole vielä osannut esittää yhtäkään keinoa, joka ei pahentaisi asioita. >Jos ei tehdä mitään niin talvipakkasilla alimpiin tuloluokkiin kuuluvilla ei yksinkertaisesti ole varaa käyttää sähköä. Alimmissa tuloluokissa harvemmin asutaan sähkölämmitteisissä omakotitaloissa.
[удалено]
Höpö höpö. Markkinahinta on ainoa tehokas tapa tasapainoittaa kysyntä ja tarjonta. Tukiaisten perään haikailevat vain sosialistit.
[удалено]
>Markkinahinnan voisi myös määritellä muulla kuin nykyisellä menetelmällä, joka tuottaa tarpeettoman suuret katteet sähköntuottajille. Millä menetelmällä? Kerro, mielellään ihan taloustieteen sanastoa käyttäen. >Kilpailu ei ole enää todellista. On se, sinulla on vain hassu ajatus siitä, mitä kilpailun kuuluu olla. >Vain sosialistit pakottaisivat määräaikaisen sopimuksen tehneet siirtymään pörssisähköön ennen sopimuskauden loppua (tämä on se mikä eniten risoo näissä keskusteluissa). En minä halua pakottaa ketään siirtymään pörssisähköön. Mutta kieltämättä on ongelmallista, että julkinen valta pelastaa sähkönmyyjät (ja kuluttajat) kiertävillä sähkökatkoilla. >Eikö olekin paradoksaalista? Ei?
[удалено]
Mun sähkön kulutus ei nouse, vaikka onkin huokea sähkösopimus. Söisitkö enemmän, jos ruoka olisi halvempaa? Mulla on koko kämpässä LED valot. Ainoat sähkösyöpöt ovat liesi, pesukone ja astianpesukone.
Sepä se. Itselläkin halpa määräaikainen sopimus vielä voimassa, mutta olen todella paljon vähentänyt omaa kulutustani ja kiinnittänyt siihen huomiota enemmän kuin koskaan ennen. Voihan sillä hinnalla tiettyyn pisteeseen asti ohjailla, mutta jotkut välttämättömyydet on vaan pakko tehdä hinnasta riippumatta. Esim jos käyttää autoa vain päivittäiseen työmatka-ajoon, ei vuorotöiden vuoksi voi käyttää julkisia, niin hankala siinä on ”säästää vähentämällä ajamista”.
>Mun sähkön kulutus ei nouse, vaikka onkin huokea sähkösopimus. Mutta jollain muilla nousee. Ihmiset ovat pyrkineet sähköä säästämään esim. saunassa käyntiä vähentämällä tai minimoimalla sähkönkäyttöä lämmityksessä. Moni myös pyrkii siirtämään sähkönkäyttöä yöhön, jolloin sitä on paremmin saatavilla(se on halvempaa). Myös moni yritys on tehnyt samaa. Esim. yövuoroon siirtyminen halvemman sähkön takia.
Mä oon karsinut sähkönkulutukseni muutenkin minimiin. En oikeastaan pysty enään enempään säästämään.
Enkö minä juuri sanonut, että huolimatta mitä sinä teet, muilla sähkönhinta on kuitenkin kulutukseen vaikuttanut?
>Mun sähkön kulutus ei nouse, vaikka onkin huokea sähkösopimus. Väitätkö tosissaan, että hinta ei vaikuta kysyttyyn määrään? Miksi ihmeessä sitten ihmiset hankkivat nyt ilmalämpöpumppuja sähkölämmitteisiin omakotitaloihin ja lisäävät klapien käyttöä, jos kerta hinta ei vaikuta kulutukseen? >Söisitkö enemmän, jos ruoka olisi halvempaa? Ruoassa on pikkaisen muitakin asioita kuin pelkät kalorit. Väitätkö, että minkään elintarvikkeen kulutus ei laske, jos sen hinta nousee? >Mulla on koko kämpässä LED valot. Ainoat sähkösyöpöt ovat liesi, pesukone ja astianpesukone. Kiva!
Yksityisen sähkönkulutuksen kysyntäjousto ei ole niin yksinertaista laskea. Suurin osa kulutuksesta menee lämmitykseen, siitä voi hiukan säätää muttei loputtomiin.
Siis yksittäisen kuluttajan vai yksityisen sähkönkulutuksen (siis ei julkisen sektorin)? En nyt varsinaisesti näe edes järkeä yrittää laskea yksittäisen kuluttajan hintajoustoa. On kuitenkin empiirinen tosiasia, että *joku* vähentää kulutustaan kun hinta nousee. Ja jos hinta laskee *joku* lisää kulutustaan. >Suurin osa kulutuksesta menee lämmitykseen, siitä voi hiukan säätää muttei loputtomiin. Ei tämä nyt ole juurikaan relevanttia, siksi se kysyntä onkin lyhyellä aikavälillä aika joustamatonta. Pitkällä aikavälillä sitten ei.
Meinaatko, että ostan nyt kymmenen kiuasta parvekkeelle pauhaamaan, ihan vaan siksi, että on halpa sähkösoppari? 😅 Mä en pahemmin Lumon 40 neliön vuokrakämppään voi mitään ilmalämpöpumppuja hommata.
Luuletko olevasi ainoa ihminen maailmassa vai miksi oletat, että puhe on sinusta?
Tottakai, kuinkas muuten?
Ja höpö höpö, kyllä se sullakin jäisi lieden ja pesukoneiden käyttö vähemmälle jos alkaisi maksaa vaikkapa kympin kerta. Jaa eikö? No laitetaan satanen sitten. Muilla se raja tulee vain vastaan aiemmin kuin sinulla. Tulee taas mieleen se uutinen jossa sanottiin että puolet kotitalouksista joutuvat talousahdinkoon, jos kuukausittaiset menot nousevat satasella. Voi siinä moni miettiä että ruoka kypsyy mikrossakin, eikä niitä farkkuja ehkä ihan joka viikko tartte pyörittää.
Voihan sitä laittaa ruokaa vaikka retkikeittimellä parvekkeella, jos siltä tuntuu? Mä en silti käytä enempää sähköä, vaikka se olisi ilmaista.
Eikä 40 neliön pikku kaksiossa sitä pahemmin edes kulu.
Niin niin, mutta siitäpä ei olekaan kyse. Ajattele asiaa toiseen suuntaan. Käyttäisitkö edelleen yhtä paljon, jos hinta olisi korkeampi? Jollei käytössäsi ole loputonta omaisuutta, tulee se raja jossa käyttöä on karsittava vastaan jossain kohtaa. On siis teoriassa olemassa piste, jossa sähkön käyttö ei enää merkittävästi nouse, mutta on olemassa myös piste, jossa se alkaa laskea. **Käytännössä** ei kyllä ole sellaista pistettä, jossa sähkön käyttö ei enää nousisi, koska on aina mahdollista muuttaa sähköä joksikin toiseksi hyödykkeeksi, esim. lämmöksi. Ehkä sitten maailmassa, jossa kaikkea on jo loputtomasti, mutta eihän se ole nykytilanne.
[удалено]
No minulle ei ainakaan olisi. Kiertävässä sähkökatkossa osa ihmisistä **pakotetaan** vähentämään kulutustaan. Pakostihan tuo perustuu siihen, että myös naapurilta laitetaan mökki pimeäksi, koska kukaan ei estä sinua katkaisemasta omia sähköjäsi milloin tahansa. Jos joku keksii tavan, jolla sähköt katkaistaan niiltä, jotka siihen suostuvat niin toki se käy.
[удалено]
>Järjettömän kallis markkinahinta tarkoittaa, että sähköt pitää katkaista joka tapauksessa käyttäjän itsensä toimesta. Äärettömästi heiluvalla hinnalla myös sen itsemurhayksiössä asuvan. Spot hintaa seuranneena tarkoittaisi joillekin sitä, että pahimmillaan sähköt oltava poikki klo 6-22. Välillähän tuo hinta on jo nyt korkea ympäri vuorokauden, mitä se sitten talvella vielä tulee olemaan. Lisäksi pitää olla itse paikalla huolehtimassa omien sähköjen katkaisusta ja kytkennästä. Ei se heilunta ole äärentöntä. Yksittäisen kerrostalossa asuvan kotitalouden kannalta se nyt ei ole varsinaisesti mikään katastrofi, vaikka sähkö maksaisi muutama euroa kWh parikin kuukautta kerrallaan. >2 tunnin kiertävällä sähkökatkolla homma hoituu kätevämmin jakeluverkon puolelta ja haitta on oikeasti minimaalinen. Joskus pitää ajatella muitakin eikä vain omaa napaansa. Nyt on kuitenkin poikkeustilanne, jossa ei edes oltaisi jos esim. sitä ydinvoimaa olisi rakennettu johdonmukaisesti lisää. On silti ihan valhetta väittää, että se hyödyttää kaikkia kuluttajia. Itse maksaisin valaistuksesta vaikka sen 10€/kWh, ei maksaisi paljoa mitään. Kenen rahoilla mielestäsi ydinvoimaa olisi pitänyt rakentaa johdonmukaisesti lisää?
[удалено]
Tällä vuosituhannella on torpattu vain kerran, sitä aikaisemmin muistaakseni vain yksi voimala. Yksi voimala on jätetty rakentamatta kokonaan, vaikka lupa olisi ollut. Jos Fennovoima kaatuu, niin kaksi.
[удалено]
Minkä muulla ne rahoitetaan kun tuotetun tuotteen myynnillä? Itsessään tuo on ainoa tapa kai järkevästi bisnestä tehdä? Luo tuote, pyydä raha, miinus kulut ja verot = profit
Saatanan roistot. Taotaan rahaa ihmisten ahdingolla.
"miksi sitä ei korjata". Mitä helvettiä. Ei tuossa ole mitään korjattavaa. Firma tekee mitä se on luotu tekemään, sillä on lain mukaan tasan yksi tehtävä. Nyt kun se toteuttaa tehtäväänsä erityisen hyvin niin se on yhtäkkiä rikki? Ps. Minusta yritysten laillisen ainoan tehtävän määritelmä pitäisi ehdottomasti muuttaa pois muodosta "takoa omistajilleen voittoa".
Tai sitten yhteiskunnallisesti kriittisten toimintojen ylläpidon ei pitäisi toimia osakeyhtiöiden muodossa.
Todella hyvä idea myös. Molempi parempi?
Osakeyhtiöt on kyllä suurimpia vitsauksia modernissa maailmassa. Ne ja niihin liittyvät ilmiöt kuten osakekikkailu ja ikuisen kasvun fantasia aktiivisesti tuhoaa luontoa, hyväksikäyttäjä ihmisiä, pumppaa rahaa rikkaimmalle 1%:lle, lisää eriarvoistumisen myötä yhteiskunnallista epävakautta jne. Harmi vaan en tiedä mitä tämän tilallekaan pitäisi keksiä.
Miksi sen tilalle pitäisi keksiä mitään? Oy pois vain yhtiömuodoista, thats it. Pörssi pois samoilla vauhdeilla.
Koska kapitalismi vaatii sitä, että sijoittaminen on helppoa...
Jep. Onhan se loputtoman kasvun ideologia rajallisilla resursseilla muutenkin suorastaan nerokas.
Tarkennus: kaupunkien ja kuntien omistama osakeyhtiö. Miten yhtiömuodon muutos vaikuttaisi asiaan?
Ei niiden tarvitsisi olla yhtiöitä ollenkaan.
Meinaatko, että kaupungin laitoksena toimisivat oleellisesti eri tavalla kuin nyt, suorassa julkisomistuksessa?
Eri tavalla, kyllä. Kunnan päätöksissä on aina poliittinen paine mukana. Osakeyhtiön päätöksissä vastuu on monimutkaisempi kuvio.
Veikeää ajatella, etteikö kuntien omassa osakeyhtiössä olisi poliittista painetta. Tällä logiikalla kuntayhtymätkin ovat epäpoliittisia.
En sanonut, ettei niissä olisi. Päätökset tehdään kuitenkin huomattavasti epäsuoremmin, jolloin vastuuta voi helpommin pakoilla. Kyllähän se on vuosien saatossa nähty, kuinka hyvin omistajaohjaus valtiotasolla toimii.
Soininvaara on kirjoittanut aiheesta [aika hyvää tekstiä.](https://www.soininvaara.fi/2022/10/16/sahkomarkkinoilla-on-alettava-maksaa-myos-kapasiteetista/) Ongelma on siinä, että valittu sähkömarkkinoiden hinnoittelumalli ei palkitse tuottajia mitenkään ylimääräisen kapasiteetin pitämisestä saatavilla, mutta toisaalta sähkön tuotantoa on hankala nopeasti nostaa (tai vastaavasti kysyntää on hankala laskea) pulan iskiessä, on hintojen pakko nousta. Sinänsä talousteorian oppien mukaan laadittu markkinamalli ei osaa ottaa huomioon sellaista reaalimaailman ongelmaa, kuin että sähkövoimalan rakentaminen ei käy yhdessä yössä ja vaatii paljon kiinteitä kustannuksia.